Tuukka Tammi

 Vuonna 1950 noin 95 prosenttia suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vielä vuonna 1990 kirkkoon kuului lähes 88 prosenttia Suomen väestöstä. Vuonna... Lue lisää Kirkosta erotaan rahan takia

Lastensuojelupalveluiden käyttö ja kustannukset ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana. Vuonna 2019 lastensuojeluilmoituksia tehtiin noin 85 000 lapsesta: määrä on kaksinkertaistunut... Lue lisää Lastensuojelun jatkuva kriisi ja tutkimuksen tarve

”Kun illan tuntu ennustaa yön tuloa täytyy ryhtyä järjestelemään huomispäivän elämää ja töitä. Raskaimmankaan yön aikana, suurimpienkaan onnettomuuksien hetkellä ei saa antaa epätoivon hiipiä mieleen hetkeksikään, vaan mitä pimeämpi on yösydän, mitä syvempi uhka ja onnettomuus, sitä uhmaavammin on vaeltajan nostettava päänsä pystyyn. Joka niin tekee, se ei sorru, häviä.” Näin kirjoitti Irmari Rantamala, oikealta […] Lue lisää Kohti henkistä huoltovarmuutta

Yksi korona-ajan ilmiö on ollut vertaisarvioimattomien tutkimusten lisääntyminen. Syynä on nopean tiedon tarve poikkeustilanteessa, suuren tuntemattoman edessä. Vertaisarvioimattomiin tutkimuksiin erikoistuneilla pre-print-julkaisuarkistoilla onkin ollut tärkeä rooli uusimman koronatutkimuksen välittäjinä kliinikoille ja päätöksentekijöille. Terveys- ja biotieteisiin keskittyviin BioRxiv– ja medRxiv-pre-print-julkaisusalustoille  oli syyskuun alussa ladattu yli 8000 covid-19-aiheista artikkelia. Covid-19-aiheiset pre-printit painottuvat terveystieteisiin, mutta myös yhteiskuntatieteiden vastaavilla alustoilla, […] Lue lisää Vertaisarvioinnin ohituskaistalla on ruuhkaa

Koronaepidemian vuoksi asetetun poikkeustilan ensisijainen tavoite on suojata riskiryhmiä ja taata terveydenhuollon toimintakyky. Poikkeustilalla on kuitenkin sekä välittömiä että kauaskantoisia seurauksia lähes kaikille yhteiskunnan osa-alueille.  Koronakriisi on niin kutsuttu yhteiskunnallinen koe, merkittävä väliaikainen muutos yhteiskunnan olosuhteissa, säännöissä ja toimintatavoissa. Kun yhteiskunta – ja luonto – tällä tapaa ”järjestää” kokeen, tutkijoiden kannattaa olla valppaina: oikeasti tapahtuva […] Lue lisää Koronakriisi on myös hyvinvointitalouden koe

Marraskuussa julkistetun Tiedebarometrin mukaan suomalaisten luottamus tieteeseen on luja. Tieteeseen ja tutkimukseen suhtautui luottavaisesti isompi osa kansasta kuin koskaan aiemmin. Tiedebarometrin uutisoinnissa huokui helpotus, sillä tiedevastaisuuden on pelätty lisääntyneen poliittisen populismin myötä. Uutisoinnissa jäi kuitenkin huomiotta se tulos, että luottamus tieteeseen ja tutkimukseen on edelleen vähäistä joka kymmenennellä suomalaisella. Kun joukkoon lisätään vastauksessaan epäröineet – […] Lue lisää Kansa luottaa tieteeseen – vaan ei kaikki kansa

Ilmastovaalit ovat suuri huijaus, kirjoitti Ylioppilaslehden päätoimittaja Susanne Salmi viime syyskuussa. Takana oli kaikkien aikojen hellekesä sinilevämössöineen. Salmi näki puolueiden ilmastotekolupaukset näpertelynä ja poliittisten irtopisteiden keräilynä. Vaalien jälkeen ilmastosta meuhkaaminen vaimenisi jälleen. Lokakuussa julkaistiin IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin kylmäävä raportti. Tilanne on pahempi kuin luultiinkaan. Valtaosa nuorista kokee ilmastonmuutoksen erittäin tai melko huolestuttavaksi. Mutta mitä […] Lue lisää Ilmastovaalit ovat välttämättömyys

Marraskuun puolivälissä julkistettu Tilastokeskuksen uusi, entistä synkempi väestöennuste merkinnee sitä, että jatkossa työllisyysasteen on oltava entistä korkeampi. Syynä on kasvavan kestävyysvajeen paikkotarve. Kun tällä hetkellä työllisyysaste on reilut 70 prosenttia, joidenkin arvioiden mukaan väestöennuste antaa aiheen tavoitella 80 prosenttia. Vanhempien työntekijäryhmien työssä pysyminen on yksi tärkeimmistä keinoista pitää työllisten määrä korkealla. Loppusyksystä SAK ehdotti, että […] Lue lisää Työn menetys uran loppuvaiheessa

Tutkimustulosten kääntäminen politiikkasuosituksiksi on asia, jota tutkijoilta nykyään toivotaan. Puhutaan tiedeneuvonannosta tai näyttöön perustuvasta päätöksenteosta. Kun tutkimustulos on selkeä ja politiikkasuositus on enemmistölle ja erilaisille intressiryhmille ”helppo niellä”, tiedeneuvonanto saattaa toimia sujuvastikin ja keskustelu pysyy viileän toteavana. Yleensä näin ei käy. Erityisen haastavaa tiedeneuvonanto on, kun koetaan, että suositus puuttuu ihmisten mahdollisuuksiin, henkilökohtaisiin valintoihin, elämäntapaan […] Lue lisää Varhaiskasvatuksen vaihtoehdot ja vaihtoehdottomuus

Olin maaliskuussa Alankomaissa kun se uutinen löi läpi kansainvälisessä mediassa: Suomi on maailman onnellisin kansakunta! BBC nosti uutisessaan esille saunan, joulupukin, suomalaisen metallimusiikin sekä Muumit ja Angry Birdsit. Keskustelimme hollantilaiskollegoiden kanssa onnellisuuden olemuksesta. Vertailimme elämää ja ihmisiä kotimaissamme. Mikä meitä yhdistää, mikä erottaa, missä ovat onnemme avaimet? Alankomaat oli sijoittunut vuosittain julkaistavan World Happiness Reportin […] Lue lisää Me onnelliset