YP-blogi

Olen seurannut hyvän ystäväni Matti Piispan tutkijanuran kehittymistä alusta alkaen ja myös julkaissut aika ison osan sen tuotoksista artikkeleina ensin Alkoholipolitiikka- ja sitten Yhteiskuntapolitiikka-lehdissä. Lokakuun alussa julkaistuun kirjaansa (”Päihdetutkijan perintö”, Enostone) kaima on koonnut mielestään 13 parasta artikkeliaan yli 30-vuotisen uransa varrelta. Niistä 6 on AP/YP:stä.
Kirjan aloittaa AP:ssa (1/1986) julkaistu artikkeli ”Kuinka tutkia yhteiskunnallisia ongelmia”. Saatesanoissaan Piispa perustelee aloitusta näin: ”Olen nostanut sen kokoelman alkuun siksi, että määrittelen siinä koko tutkijanurani tärkeän viitekehyksen ja...

Pääministeri Juha Sipilä ei taida harrastaa shakkia. Siinä olennaista on vastustajan mahdollisten siirtojen ennakointi reaktiona omiin siirtoihin. Vastapuolen ratsun syönti saattaa tuntua hyvältä idealta, jos ei huomaa, että saman tien sen seurauksena oma kuningas joutuu uhatuksi ja parin siirron päässä on edessä matti.
Sipilän hallitus on ajanut pienten yritysten työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämistä. Ay-liikkeen painostuksen takia Sipilä päätti nyt turvautua ”järeään keinoon”: hallituksen luottamuksen mittaukseen, mikä äänestys tapahtuu nyt keskiviikkona. Jos ja kun hallitus luottamuksensa saa,...

Nimekäs tiedemies, THL:n tutkimusprofessori Tom Erik Arnkil, jäi eläkkeelle vuonna 2015. Työn ohella Arnkil alkoi jo parikymmentä vuotta sitten hahmottelemaan ja kirjoittamaan historiallista romaanisarjaa, joka tyystin poikkesi Tomin arkityöstä. Tähän mennessä sarjasta on ilmestynyt neljä osaa (Kyyroksen kirja; Kambyseen kirja; Vale-Bardijan kirja; Atossan kirja) ja tänään torstaina (27/9) julkistetaan sen viides osa, Dareioksen kirja. Tom lähetti sen minulle jo viime viikolla ja kirjan jo lukeneena voin vakuuttaa, että Tomin kertojankyky sen kuin pysyy ja...

Tutkimustulosten kääntäminen politiikkasuosituksiksi on asia, jota tutkijoilta nykyään toivotaan. Puhutaan tiedeneuvonannosta tai näyttöön perustuvasta päätöksenteosta. Kun tutkimustulos on selkeä ja politiikkasuositus on enemmistölle ja erilaisille intressiryhmille ”helppo niellä”, tiedeneuvonanto saattaa toimia sujuvastikin ja keskustelu pysyy viileän toteavana. Yleensä näin ei käy. Erityisen haastavaa tiedeneuvonanto on, kun koetaan, että suositus puuttuu ihmisten mahdollisuuksiin, henkilökohtaisiin valintoihin, elämäntapaan tai arvoihin. Paraatiesimerkki hankalasta aiheesta on varhaiskasvatus.
Lapsen pitkään jatkuva kotihoito ei kaikista näkökulmista ole paras ratkaisu sen paremmin lapsen...

Antti Eskola kuoli 84-vuotiaana eilen eli 6.9.2018. Antti oli pääaineeni sosiaalipsykologian professori, kun opiskelin Tampereella 1968–74. Jo silloin Antti teki luennoillaan ja kirjoillaan minuun lähtemättömän vaikutuksen: selkeän ja elävän ilmaisun mestari, on kyse sitten tieteellisistä kirjoista tai pamfleteista.
Myöhemmin arvioin eri lehtiin monet Antin kirjoista ja pidimme henkilökohtaista yhteyttä Antin kuolemaan saakka. Jo 1990-luvulla kirjeitteni aloitukseksi vakiintui ilmaisu ”Maestro Antti” – mikä saattoi olla kimmoke väitöskirjani keskeisen käsitemallin synnylle. Tuon väitöskirjan suunnitelman Antti hyväksyi lähes...

Perustoimeentulotuki on ollut Kelan järjestämisvastuulla 1.1.2017 lähtien. Vaikka ensimmäisen vuoden jälkeen haasteita edelleen on asiakkaiden ohjaamisessa heidän tarvitsemiinsa palveluihin (ks. Blomgren & Saikkonen 2018), voidaan varmuudella sanoa, että uudistus tuotti ainakin yhden selkeän parannuksen vanhaan järjestelmään verrattuna: ajantasaisemmat tilastot perustoimeentulotuesta.
Perustoimeentulotukitilasto ei valitettavasti sekään kerro kaikkea sitä, mitä haluaisimme tietää. Se ei kerro esimerkiksi sitä, miten paljon ns. alikäyttö on vähentynyt. Kirjoitamme niin sanotusta alikäytöstä, koska toimeentulotuki on tarveharkintainen, viimesijainen ja tilapäiseksi tarkoitettu taloudellinen tuki. Se...

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi huhtikuussa raportin Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037. Julkaisun pääansio on nykyisten, jo nähtävissä olevien uusien teknologioiden listaaminen. Luettelo on hyvä katsaus siihen, mitä kaikkea on tapahtumassa. Kattava luettelo on tarpeen, sillä usein teknologiasta kiinnostuneet tuntevat vain oman alansa kehityksen, ja ongelmana on vaivaton tiedon saanti muista aloista.
Toisaalta sirpalemaisten teknologioiden luettelo tekee tulevaisuuden hahmottamisen melkeinpä mahdottomaksi. Itse ennustamista päätyönä vuosikymmeniä tehneenä muistan hyvin kokeneemman työtoverin alkuvaiheen ohjeen siihen, että ennusteet osuisivat joltisellakin...

Esteettömyys on tehnyt melkoisia harppauksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Monet tilat, työpaikat ym. mainostavatkin jo olevansa esteettömiä. Käytännössä tämä näkyy useimmiten esimerkiksi inva-wc:iden ja -parkkipaikkojen lisääntymisenä. Mietitkö jo, että on upeaa, miten  toimintarajoitteiset on nykyään otettu hienosti huomioon.
Mitä jos kertoisin, että yhteiskunta ja erityisesti työpaikat ovat kuitenkin vielä kaukana saavutettavuudesta.
Esteettömyyden taso vaihtelee
Osana viidessä EU-maassa sekä Turkissa toteutettavaa saavutettavuuteen työpaikoilla liittyvää hanketta teimme haastattelututkimuksen, johon osallistui lähes 30 suomalaista ensisijaisesti pääkaupunkiseudulla toimivaa työpaikkaa. Mukana oli alle...

Olin maaliskuussa Alankomaissa kun se uutinen löi läpi kansainvälisessä mediassa: Suomi on maailman onnellisin kansakunta! BBC nosti uutisessaan esille saunan, joulupukin, suomalaisen metallimusiikin sekä Muumit ja Angry Birdsit.
Keskustelimme hollantilaiskollegoiden kanssa onnellisuuden olemuksesta. Vertailimme elämää ja ihmisiä kotimaissamme. Mikä meitä yhdistää, mikä erottaa, missä ovat onnemme avaimet? Alankomaat oli sijoittunut vuosittain julkaistavan World Happiness Reportin rankingissa ”vasta” sijalle kuusi. Kaikkiaan tutkimukseen osallistui 156 maata. Suomen ja Alankomaiden lisäksi TOP 10:ssä olivat myös muut Pohjoismaat sekä...

Valtionvarainministeriön arvio soten kustannuksista on herättänyt varsin kriittistä kommentointia (1). Sote on nyt tuottamassa ihmeen, jossa valinnanvapaus on hyväksyttävä välttämättömien säästöjen vuoksi, joilla ei kuitenkaan ole sen enempää tekemistä valinnanvapauden kanssa. Markkinaehtoisuudesta aiheutuu kuitenkin kuluja joita ei ole huomioitu. Sotessa tietoteknologia- ja palkkakustannuksista on käyty jo varsin konkreettista julkista keskustelua.  Markkinaehtoisuuden ylläpito ei myöskään ole ilmaista (2).  Verorahoitteisissa palvelujärjestelmissä hallinnolliset kulut ovat olleet myös yksityisiä ja vakuutusperusteisia järjestelmiä pienempiä (3). Kohtuullisen tehokas ja toimiva...