YP-blogi

YP-blogissa asiantuntijat esittävät omia, usein henkilökohtaisia näkemyksiään. Yhteiskuntapolitiikka (YP) on yhteiskunnallisen hyvinvointitutkimuksen lehti.

Uusimmat

Ilmastovaalit ovat välttämättömyys

2 min

Ilmastovaalit ovat suuri huijaus, kirjoitti Ylioppilaslehden päätoimittaja Susanne Salmi viime syyskuussa. Takana oli kaikkien aikojen hellekesä sinilevämössöineen. Salmi näki puolueiden ilmastotekolupaukset näpertelynä ja poliittisten irtopisteiden keräilynä. Vaalien jälkeen ilmastosta meuhkaaminen vaimenisi jälleen. Lokakuussa julkaistiin IPCC:n eli hallitusten välisen ilmastopaneelin kylmäävä raportti. Tilanne on pahempi kuin luultiinkaan.
Valtaosa nuorista kokee ilmastonmuutoksen erittäin tai melko huolestuttavaksi. Mutta mitä he ovat valmiit tekemään nykyistä kestävämmän kehityksen eteen? Tässä YP:ssä julkaistaan Mikko Piispan ja Sami Myllyniemen analyysi suomalaisnuorten ilmastonmuutossuhteesta. Tulosten...

Viimesijainen turva heikossa asemassa olevien tueksi

4 min

Eduskuntavaaleja lähestyttäessä miltei kaikki puolueet ovat esittäneet ehdotuksensa sosiaaliturvan uudistamiseksi. Vähemmän on tehty ehdotuksia siitä, miten toimeentulotuki palvelisi yhdessä palveluiden kanssa aidosti viimesijaisena turvana. Kelasta haettuna taloudellisena tukena se soveltuu hyvin täydentämään perusturvaa, jos unohdetaan tarveharkinnasta väistämättä seuraava byrokratia. Se on kuitenkin huono auttamaan heikoimmassa asemassa olevia, joita viimesijaisen turvan soisi erityisesti tukevan (Blomgren & Saikkonen 2018). Viimesijaisen turvan parantamisella ei varmastikaan vaaleissa kerätä merkittäviä äänisaaliita, mutta se olisi kauan kaivattu askel sosiaaliturvan uudistamisessa.
Toimeentulotuki...

Tuloluokkien väliset erot ennenaikaisissa kuolemissa ovat edelleen kasvaneet

3 min

Sosiaaliryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen tähtäävät politiikkatoimet eivät ole olleet riittäviä viimeisen parinkymmen vuoden aikana Suomessa. Tuore tutkimuksemme osoittaa, ettei sosiaaliluokkien välinen kuilu ole edelleenkään kaventunut – sekä terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevat kuolemat että alkoholikuolemat ovat selvästi yleisempiä pienituloisilla. Erot tuloluokkien välillä kasvoivat kun tarkastellaan vuosien 1992–2013 kuolleisuutta.
Terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevilla kuolemilla tarkoitetaan kuolemia, joita ei pitäisi tapahtua tietyn ikäisille, jos terveyspalvelut ovat vaikuttavia ja oikea-aikaisia. Nämä kuolemat siis kuvaavat terveydenhuollon toimintaa ja laatua.
BMJ Open...

Rautarouva Theresa May

2 min

Ei ole voinut kuin ihailla Britannian pääministerin Theresa Mayn sinnikkyyttä ja kasvavaa taistelutahtoa, kun brexit-prosessi lähestyy ratkaisuaan. Hetki sitten (illalla 12/12) May otti selkävoiton oman puolueensa kapinallisista äänin 200–117.
Britannian lähihistoriassa on toinen rautarouva, Margaret Thatcher, joka kunnostautui rikkomalla perinteisen politiikanteon, kärjistämällä maan sisäisiä suhteita ja ajamalla silloin tuoreita uusliberalistisia periaatteita maan talouteen. Theresa May tuli pääministeriksi tilanteessa, jossa edellisen pääministerin lupaama kansanäänestys EU-jäsenyydestä päätyi, vastoin kaikkia odotuksia, populistisen valhekampanjan tuloksena brexit-leirin voittoon.
May oli itse...

Miksi nuorten koulutustaso laskee?

3 min

Väestön koulutustason nousun tuleva voimakas hidastuminen 2020-luvulla sekä sen taustalla oleva nuorten koulutustason kääntyminen laskuun ovat herättäneet viime vuosina keskustelua sekä ilmiöstä yleisemmin että mm. maahan- ja maastamuutosta sen selittäjinä. Mistä johtuu koulutustason lasku, jonka tuloksena koulutustasohuippu on ohitettu kaikissa alle 40-vuotiaissa ikäryhmissä ja 1970-luvun lopulla syntyneet ovat jäämässä Suomen historian koulutetuimmiksi ikäluokiksi?
Näyttää siltä, että nuorten ikäluokkien koulutustason laskun taustalla on vähentynyt osallistuminen korkeakoulutukseen, joka seuraa korkeakoulutuksen tarjonnalle jo vuosia asetetuista tavoitteista. Koulutuksen tarjontatavoitteet...

Faktantarkistus vaatii ammattitaitoa

2 min

Miten hyvin Alma Median, Helsingin Sanomien sekä Yleisradion faktantarkistustoimitukset onnistuivat työssään presidentinvaaleissa 2018? Erittelimme tätä 30.11. 2018 ilmestyneessä Yhteiskuntapolitiikka-lehden (5-6/18) analyysissa Faktantarkistajat harhateillä.
Faktantarkistuksella (fact-checking) tarkoitetaan (poliittisten) väitteiden totuudenmukaisuuden eli paikkansapitävyyden arviointia.
Ajatuksena on selvittää ja julkituoda, onko esim. vaaliehdokkaan puheessaan esittämä väite paikkansapitävä. Totuudenmukaisuus selvitetään nelivaiheisesti: 1) identifioidaan tarkistettavat väitteet, 2) etsitään väitteen tarkistamiseen soveltuva lähde, 3) vertaillaan väitettä ja lähdettä, 4) päätetään tarkistettavalle väitteelle totuusarvo.
Arvioimme yhteensä 173 tarkistusta. Alman tarkistustoimitus tarkisti 36 väitettä (21 % analysoimistamme...

Työn menetys uran loppuvaiheessa

3 min

Marraskuun puolivälissä julkistettu Tilastokeskuksen uusi, entistä synkempi väestöennuste merkinnee sitä, että jatkossa työllisyysasteen on oltava entistä korkeampi. Syynä on kasvavan kestävyysvajeen paikkotarve. Kun tällä hetkellä työllisyysaste on reilut 70 prosenttia, joidenkin arvioiden mukaan väestöennuste antaa aiheen tavoitella 80 prosenttia.
Vanhempien työntekijäryhmien työssä pysyminen on yksi tärkeimmistä keinoista pitää työllisten määrä korkealla. Loppusyksystä SAK ehdotti, että lakiin kirjattaisiin yt-neuvotteluita koskeva työvoiman vähentämisjärjestys, jonka yksi kriteeri olisi työsuhteen pituus. Suoranaisesti ei puhuttu työntekijän iästä, mutta käytännössä esitys...

Työttömyysturvan leikkaus ja tulonjako – miten käyttäytymisvaikutusten huomioiminen muuttaa kokonaiskuvaa

4 min

Kuluttaisitko edelleen nykyisen lailla, jos maksamiesi verojesi määrä kaksinkertaistuisi? Vai sopeuttaisitko kulutuskäyttäytymistäsi jollakin tavalla? Suurin osa ihmisistä muuttaisi kulutuskäyttäytymistään, varsinkin pidemmän aikavälin kuluessa.
Viime vuosina on käyty keskustelua politiikkatoimenpiteiden käyttäytymisvaikutuksista. Kysymys kuuluu, kuinka ihmiset reagoivat lainsäädännön muutoksiin? Ja annettuna tietty käyttäytyminen, kuinka työllisyys tai julkisen sektorin tilanne muuttuisi?
Monesti lainsäädännön vaikutuksia arvioidaan niin, että ihmisten käyttäytymisen oletetaan pysyvän ennallaan. Toisin sanoin, jos työttömyysturvan ehtoja muutetaan, niin ihmisten työmarkkinakäyttäytymisen oletetaan pysyvän ennallaan.
Tämä välitön vaikutus tuloihin on kuitenkin...

Koetun hyvinvoinnin tutkiminen vaatii kohtaamista

3 min

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten – joita hallinnollisessa puheessa nimitetään NEET-nuoriksi (Not in Education, Employment or Training) – elinoloja on viime vuosina tutkittu rekisteritietojen avulla. Olemmekin erinomaisen hyvin selvillä heidän lukumäärästään, maantieteellisestä sijoittumisestaan sekä objektiivisesti havainnoitavista elämänvaiheistaan. Sen sijaan heidän subjektiivisesta hyvinvoinnistaan tiedämme varsin vähän, varsinkaan määrällisesti tarkasteltuna. Mitä muuta ylhäältä päin kategorisoitu ”NEET-nuori” on, paitsi numero rekistereissä?
Perinteiset postikyselyt ja puhelinhaastattelut tavoittavat työn ja koulutuksen marginaalissa olevia huonosti, joten tutkijan on jalkauduttava kentälle...

Työttömyysturva tulevaisuuden työmarkkinoille

5 min

Työelämä muuttuu vauhdilla ja tulevaisuudessa yhä useampi työikäinen yhdistelee itsensä työllistämistä palkkatyöstä saatavien tulojen kanssa. Suomessa sosiaaliturvajärjestelmä on kuitenkin rakennettu selkeiden kategorioiden pohjalle: ihminen on joko palkansaaja tai yrittäjä. Joustamaton järjestelmä tuottaa väliinputoajia ja jäykistää työmarkkinoita. Miten sosiaaliturva voisi ottaa huomioon muuttuvan työelämän tarpeet? Tanskassa työttömyysturvaa on juuri uudistettu tulevaa ajatellen.
Tanskan viimeisin suuri muutos työttömyysturvajärjestelmään astui voimaan kesällä 2018. Jo uudistuksen nimi kertoo sen katsovan tulevaan: Työttömyysturvan uudistaminen tulevaisuuden työmarkkinoita varten. Muutoksella varaudutaan epätyypillisten työsuhteiden...