YP-blogi

Nyt kun illat pimenevät, yöt kylmenevät ja ruskan väriloisto vähitellen hiipuu pois, on aika ajatella mennyttä kesää. Radio Suomi lähetti kesällä haastattelu-sarjan otsikolla ”Sanoitettu kesä”, jonka jaksoista yksi jäi erityisesti mieleen eli suosikkirunoilijani Ilpo Tiihosen haastattelu 11.7.2019, joka löytyy edelleen Ylen Areenasta.
Mieleen jäi varsinkin tämä: ”Ilpo Tiihosen mielestä vanha kansanloru ’Kuu kiurusta kesään’ on yksi suomen kielen kauneimpia runoja, siinä ollaan hyvän runouden äärellä.”
Minua tämä teesi hätkähdytti, hyvällä tavalla. Olen pienen ikäni osannut tuon...

Suomessa on pitkään yritetty uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää. Uudistuksen syytekijöiksi on hahmottunut väestö- ja aluerakenteen muutokset. Väestö vanhenee ja keskittyy asutuskeskuksiin ja Etelä- ja Länsi-Suomeen. Uudessa tilanteessa julkisia palveluja on vaikea rahoittaa ja hallinnoida kymmeniä vuosia sitten syntyneiden rakenteiden avulla. Mainittujen muutosajureiden ohella oman lisänsä ovat tuoneet uudistusyrityksiin liittyneet yhteiskunnalliset jakolinjat.
Jaettu käsitys kuitenkin on, että nykyinen järjestelmä on tullut käyttöikänsä päähän. Tänään ilmestyneessä Yhteiskuntapolitiikka-lehden numerossa esitellään tuloksia Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamasta ”Osaavan työvoiman varmistaminen...

Nostin viime blogissani (6.6.2019) esiin havainnon, että Antti Rinteen naisenemmistöisessä hallituksessa on kuusi ikähaarukassa 31–35 olevaa nuorta naista. Epäilin, että tässä saattaa olla kyse sukupolvi-ilmiöstä. Kun nämä nuoret naiset olivat ns. otollisessa iässä (about 17 vuotta), silloin saattoi tapahtua jotain heitä todella koskettavaa. Uumoilin, että erityinen tekijä tässä kokemusmaailmassa saattoi olla Tarja Halosen valinta ensimmäiseksi naispresidentiksi. Tähän ajatukseen tarttui myös Hesarin Veli-Pekka Leppänen (13.8.2019).
Pian blogijuttuni jälkeen silmiini sattui vihreiden puheenjohtajan, tohtorin ja yhden kuusikon...

Uudessa eduskunnassa on nyt naisia enemmän kuin koskaan ennen, 47 % eli 94 edustajaa. Suomen EU-komissaariksi on nousemassa ensimmäistä kertaa nainen, Jutta Urpilainen. Uuden hallituksen juuri nimetyistä ministereistä selkeä enemmistö on naisia.
Ja vielä enemmän. Näyttää siltä, että nuoret naiset tulevat muodostamaan hallituksen ykkösketjun: Li Andersson (32 v), Katri Kulmuni (31 v), Sanna Marin (33 v), Maria Ohisalo (34 v), Annika Saarikko (35 v) ja (puolikasministeri) Hanna Sarkkinen (31 v). Heissä kaikissa tuntuu olevan nyt...

Toimeentulotuen vuositilasto 2018 julkaistiin juuri. Talouden myötätuuli näyttäisi pysäyttäneen toimeentulotukea saavien kotitalouksien ja henkilöiden määrän kasvun. Varsinaista käännettä saajamäärien laskuun ei kuitenkaan ole tapahtunut edelliseen vuoteen verrattuna.
Kotitalouksien ja henkilömäärien rinnalla on perusteltua tarkastella myös toimeentulotuen kestoa. Onhan toimeentulotuen tarkoitus olla vain tilapäinen tuki, kun ensisijaiset turvaverkot pettävät. Mikäli toimeentulotuen luonne on puhtaasti tilapäinen – eli sitä saadaan esimerkiksi odoteltaessa päätöstä syyperusteisista sosiaaliturvaetuuksista – niin se, että vuositasolla 9,9 prosenttia suomalaisista kotitalouksista sai toimeentulotukea, ei välttämättä...

Ennen eduskuntavaaleja kaikki eduskuntaryhmät antoivat yhteisen kannanoton työkyvyn ja työllistymisen tukemisesta seuraavina vuosina. Kannanoton ja valmistelussa olevan työkykyohjelman taustana on Tuija Oivon ja Raija Kerättären selvitystyö Osatyökykyisten reitit työllisyyteen(2018), joka nimestään huolimatta käsittelee pitkäaikaistyöttömiä. Selvitys on monin tavoin ansiokas tuoden esiin esimerkiksi vakuutuslääkäreiden ennakkoluuloja sekä hahmotellen tarvittavia uudistuksia laaja-alaisesti.
Työttömien työkyky herättää laajempaa kiinnostusta tasaisin väliajoin: usein silloin kun työttömyys on laskussa ja katse kohdistuu siihen joukkoon, joka ei ole päässyt osaksi tätä kehitystä. Tällöin...

Helsingin kaupunginteatterissa pyörii parhaillaan ohjaaja Lauri Maijalan tuore tulkinta Anton Tshehovin klassikosta eli näytelmästä Kirsikkatarha. Maatilan kirsikkatarha oli ollut kulmakunnan ylpeys, ja sen kirsikoista oli aikanaan jalostettu monenlaisia tuotteita, joiden menekillä maatila tuotti hyvin. Sitten maatilan isäntä kuoli, ja pian sen perään läheiseen jokeen hukkui pariskunnan nuori poika, jota suremaan leskivaimo lähti Pariisiin.
Vuosien jälkeen leskirouva palaa takaisin maatilalle, nostalgoimaan menneisyyttään ja jatkamaan poikansa suremista. Kirsikoiden jalostuksen taidot olivat tällä välin unohtuneet, ja maatila oli...

Lapin yliopiston kasvatustieteen professori Satu Uusiautti on tutkinut 15 vuotta subjektiivisen menestymisen laatua ja merkityksiä (HS 20/3). Päätulos on, että ihmisten kokema menestys on paljon laveampaa kuin yleisen käsityksen maine, mammona ja palkinnot.
Uusiautin tulosten mukaan menestys on ”pätevyyttä, osaamista ja onnistumista juuri siinä mitä elämässään tekee”. Menestyjiä yhdistää ”työn imu”, oli työ sitten myyjän, asentajan, poliisin, hoitajan tai tutkijan työtä. Menestyjäksi itsensä kokevat nauttivat tekemisestään ja löytävät mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen.
Eikä pelkästään työn teossa. Kokemus...

Raimo Ilaskivi (s. 1928) on kokoomuksen pitkäaikainen vaikuttaja: kansanedustaja, Helsingin pitkäaikainen kaupunginjohtaja, puolueensa presidenttiehdokas 1994, europarlamentaarikko ja yhä edelleen aktiivinen poliittinen keskustelija. Ilaskiven poliittista uraa on leimannut vahva markkinatalouden puolustaminen.
Viime aikojen tapahtumien johdosta Ilaskivi on nyt joutunut tekemään linjaansa kuitenkin selkeän rajauksen (blogissaan Uusi Suomi -nettilehdessä 28/2):
”Surullinen olen jo muutaman vuoden ajan ollut seuratessani otsikoita, jotka ovat heittäneet yhä tummempia varjoja markkinatalouden ylle. Ja johtopäätöksenkin olen vetänyt. Markkinavoimat ovat tunkeneet alueille, jonka ei pitäisi...

Viimeaikainen vilkas keskustelu lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista on sisältänyt paljon tutkimuksista ja tilastoista poimittuja numeroita. Numeroiden avulla on kuvattu kyseisten rikosten yleisyyttä, määrän kehitystä ja rikoksesta epäiltyjen piirteitä niin uutisissa kuin virallisissa kannanotoissakin.
Sekä tilastot että väestötasoiset tutkimukset ovat toki tarkoitettu ilmiöiden tilannekuvan hahmottamiseen, mutta niiden soveltaminen ilmiöiden tilannekuvan luomiseen edellyttää numerolukutaitoa. Numerolukutaidolla tarkoitetaan valmiutta ymmärtää käytettyä numeerista informaatiota, siihen liittyvää sanastoa sekä menettelytapoja, joilla numerot on tuotettu. Tässä epäonnistuminen johtaa usein huolimattomiin tulkintoihin ja jopa...