YP-blogi

Koronaepidemian vuoksi asetetun poikkeustilan ensisijainen tavoite on suojata riskiryhmiä ja taata terveydenhuollon toimintakyky. Poikkeustilalla on kuitenkin sekä välittömiä että kauaskantoisia seurauksia lähes kaikille yhteiskunnan osa-alueille.  Koronakriisi on niin kutsuttu yhteiskunnallinen koe, merkittävä väliaikainen muutos yhteiskunnan olosuhteissa, säännöissä ja toimintatavoissa.
Kun yhteiskunta – ja luonto – tällä tapaa ”järjestää” kokeen, tutkijoiden kannattaa olla valppaina: oikeasti tapahtuva muutos on hurjan paljon todistusvoimaisempi kuin keinotekoinen kokeilu tai simulaatio. Tutkijat ovatkin eri foorumeilla ryhtyneet hahmottelemaan tutkimusasetelmia poikkeustilan moninaisten vaikutuksen...

Poliisityön haasteet ovat saaneet viime viikkojen aikana paljon mediahuomiota. Esimerkiksi Helsingin Sanomat uutisoi 26.2.2020 Suomen poliisijärjestöjen liiton kyselyn tuloksista, joiden mukaan töitä on liikaa ja tekijöitä liian vähän eikä töitä ehditä hoitaa kunnolla. Aamulehti puolestaan uutisoi 2.3.2020 Sisä-Suomen poliisin rikostutkijoiden työkuormasta. Aamulehden mukaan ”Valkeakosken poliisin rikostutkijoilla on esimerkiksi päiviä, jolloin ihmisiä ei ehditä kutsua kuulusteluihin, koska aika kuluu uusien rikosten kirjaamiseen.”
Vuodesta 2009 asti poliisi on eriyttänyt niin sanottujen päivittäisten rikosten tutkinnan pitkäkestoisesta tutkinnasta, jolla...

”Nyt se on todistettu: Audi- ja BMW-kuljettajat ovat liikenteen kauhukakaroita.” (Iltalehti.fi 29.1.2020)
”Tutkimus: Statusautojen omistajat ovat muita useammin itsekkäitä kuskeja, mutta myös tunnolliset ihmiset pitävät laatuautoista.” (yle.fi/uutiset 29.1.2020)
”Audit, Bemarit ja Mersut ovat statusautoja, joita suosivat itsekeskeiset, riidanhaluiset sekä aggressiiviset miehet.” (mtvuutiset.fi 29.1.2020)
Tammikuun lopussa maamme valtamediat kertoivat suurin otsikoin Helsingin yliopiston tutkimuksesta, jossa selvitettiin autoilijan persoonallisuuden vaikutusta siihen, millaisen henkilöauton hän omistaa. Otsikoiden vauhdikkaat yleistykset panivat epäilemään, että yleisölle tarjottu kuva tutkimustuloksista ei vastaa todellisuutta.
Tässä kirjoituksessa...

TV1:ssä pyörii parhaillaan Jane Austenin kesken jääneen romaanin pohjalta taitavasti tehty ja hyvin näytelty sarja nimeltä Sanditon, joka on enää viimeistä osaa vailla (esitetään 25/2, mutta koko sarja on jo Ylen Areenassa).
Sarjan peruskuvio on samantyyppinen kuin Jane Austenin kuuluisimmissa romaaneissa. Kyse on ihmisten unelmista ja toiveista (ennen kaikkea pariutumiseen liittyvistä), jotka törmäävät aikansa realiteetteihin ja sovinnaiseen moraaliin. Syntyviä ristiriitoja Austen kuvaa terävästi ja suorasukaisesti, myös ironian ja huumorin keinoin.
Äkkiä arvioiden Sanditon-sarja näyttäisi toistavan ns....

Tutkimusaineistojen maailmassa ollaan jo jonkin aikaa oltu suuren murroksen äärellä. Todella suuret aineistot (iso data, big data) ovat tätä päivää, ja datan määrä kasvaa edelleen kiihtyvällä vauhdilla: se mikä oli eilen isoa, on tänään enää keskikokoista. Jokaisesta suomalaisesta kertyy valtavasti henkilötietoa erilaisiin viranomaisten rekistereihin. Näitä on totuttu yhdistelemään keskenään tutkimuskäyttöä varten, mutta kasvavaa kiinnostusta on perinteisen rekisteritiedon yhdistämiselle myös uudentyyppisiin tietokokonaisuuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi kauppaketjujen ostorekisterit ja älypuhelinten tallentamat paikkatiedot.
Tehokkailla datan louhintamenetelmillä rikkaiden aineistojen...

Toimittaja Henri Salomaa ennustaa kolumnissaan (HS 14/1), mistä 2020-luku tullaan aikanaan muistamaan.
Salomaan mukaan itsensä kehittäminen ja individualismi tulevat yhä voimistumaan, mutta vastakohdat kääntyvät päälaelleen: ”Mitä aiemmin pidettiin jälkijättöisenä ja taantumuksellisena, tulee tällä vuosikymmenellä olemaan edistyksellistä, esimerkillistä ja moraalisesti hyveellistä toimintaa.”
Yhtenä esimerkkinä Salomaa esittää matkustamisen. Menneinä vuosikymmeninä rikut ja tunnat agitoivat nuoria retkeilemään maailman ääriin, mutta nyt edessä ovat kasvavat kerosiinin tuottamat haitat ilmakehässä. Matkailu ei enää avarra, vaan tuottaa syyllisyyttä.
Perin yli kymmenen vuotta sitten...

Kun Antti Rinteen hallitus oli viime kesäkuussa nimitetty, kirjoitin tälle palstalle jutun otsikolla Nuorten naisten hallitus (6.6.2019). Silloin kirjoitin näin:
”Näyttää siltä, että nuoret naiset tulevat muodostamaan hallituksen ykkösketjun: Li Andersson (32 v), Katri Kulmuni (31 v), Sanna Marin (33 v), Maria Ohisalo (34 v), Annika Saarikko (35 v) ja (puolikasministeri) Hanna Sarkkinen (31 v). Heissä kaikissa tuntuu olevan nyt jotain enemmän kuin miespoliitikoissa: määrätietoisuutta, draivia, sitkeyttä.”
Silloin vasemmiston Li Andersson oli ainoa nimetty puolueensa johtaja,...

Marraskuussa julkistetun Tiedebarometrin mukaan suomalaisten luottamus tieteeseen on luja. Tieteeseen ja tutkimukseen suhtautui luottavaisesti isompi osa kansasta kuin koskaan aiemmin. Tiedebarometrin uutisoinnissa huokui helpotus, sillä tiedevastaisuuden on pelätty lisääntyneen poliittisen populismin myötä.
Uutisoinnissa jäi kuitenkin huomiotta se tulos, että luottamus tieteeseen ja tutkimukseen on edelleen vähäistä joka kymmenennellä suomalaisella. Kun joukkoon lisätään vastauksessaan epäröineet – joille oli ”vaikea sanoa” luottaako tieteeseen vai ei – osuus onkin jo 32 prosenttia. Joka kolmas suomalainen eisano luottavansa tieteeseen.
Tuoreessa...

Olen katsonut kaikki Vain elämää -ohjelman tuotantokaudet. Ohjelman illallispöydissä toistuva puheenaihe oli omat riittämättömyyden tunteet ja kysymys ”olenko tarpeeksi hyvä”. Joskus kysymys ajoittui hetkiin, kun ura oli aallonpohjassa ja suosio alhaalla. Mutta usein kysymyksen esittivät artistit, jotka olivat epäilyksen hetkelläkin suosittuja. Esimerkiksi laulajat, jotka eivät itse tehneet laulujaan epäilivät kyvykkyyttään, kun eivät laulamisen lisäksi osanneet sanoittaa ja säveltää. Toinen kertoo ahdistuneensa, kun festariyleisössä joku poistui kesken esityksen.
Jokin aika sitten kuulin Cambridgessä sikäläiseltä professorilta, että jopa...

Nyt kun illat pimenevät, yöt kylmenevät ja ruskan väriloisto vähitellen hiipuu pois, on aika ajatella mennyttä kesää. Radio Suomi lähetti kesällä haastattelu-sarjan otsikolla ”Sanoitettu kesä”, jonka jaksoista yksi jäi erityisesti mieleen eli suosikkirunoilijani Ilpo Tiihosen haastattelu 11.7.2019, joka löytyy edelleen Ylen Areenasta.
Mieleen jäi varsinkin tämä: ”Ilpo Tiihosen mielestä vanha kansanloru ’Kuu kiurusta kesään’ on yksi suomen kielen kauneimpia runoja, siinä ollaan hyvän runouden äärellä.”
Minua tämä teesi hätkähdytti, hyvällä tavalla. Olen pienen ikäni osannut tuon...