YP-blogi

Koronakriisi on aiheuttanut ennen näkemättömän jyrkän nousun työttömyydessä niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomessa oli viimeisimmän tiedon (21.6.) mukaan lomautettuna noin 133 000 henkilöä, kun tavallisesti tähän aikaan vuodesta lomautettuna on noin 10 000.  Onneksi luvut eivät näytä enää jyrkästi heikentyvän, vaan lomautettujen määrä pikemminkin laskee.
Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on suhteellisen kattava – mutta ei kaikille. Tämän vuoden huhtikuussa lomautus-šokin iskiessä toiset olivat työttömyyskassan jäseniä, kun taas toiset eivät olleet. Toiset pääsivät ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, toiset eivät.
Kaikki ovat...

Huono-osaisuutta poistamalla ja osallisuutta vahvistamalla saavutetaan etua sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Tällainen kehitys tuottaa myös taloudellista hyötyä. Hyvinvointivaltio kiikkuu näiden hyötyjen varassa: painotetaanko veronmaksajien, palvelujärjestelmän toimijoiden vaiko huono-osaisten itsensä saamia hyötyjä.
Välillä on hyvä pohtia, ovatko taloudelliset satsaukset riittäviä huono-osaisuuden vähentämiseen ja eriarvoisuuden kaventamiseen. YP-lehden numerossa 3/20 julkaistavassa avauksessamme ”Huono-osaisuus rasittaa kuntien taloutta” luomme kuvaa siitä, paljonko huono-osaisuus tuottaa kustannuksia kuntataloudelle ja voiko näihin kustannuksiin vaikuttaa. Toivomme, että kustannusten hillinnän tarkastelu inspiroi jatkokeskusteluun siitä, millä perusteilla huono-osaisia tuetaan ja miten kustannuksia voisi hillitä. Pelkkä kustannusten hillintä ilman ymmärrystä ilmiöiden syy-seuraussuhteista saattaa johtaa...

Tuli luettua todella innostava ja virittävä kirja, Tiina Piilolan jo viime vuonna ilmestynyt Kalevalan naiset (S&S 2019), joka pohjautuu Piilolan väitöskirjaan.
Ainakin minulle Piilola kykenee pelkistämään monella tasolla, mikä on Kalevalan tarina ja kuinka se etenee: Kalevalan keskeiset miehet (Väinämöinen, Ilmarinen, Lemminkäinen) ovat hullaantuneita Louhen tyttäristä, Pohjolan neidoista, joita haluavat omakseen. Kiinnostus on molemminpuolista, mutta Pohjolan emäntä Louhi ja tyttäret testaavat kandidaatteja – itse asiassa kaikki ”sankariteot”, jotka Kalevalan miehet tekevät, ovat tehtäviä, jotka Pohjolan...

Laajamittaiset ongelmat vanhusten laitoshoidossa nousivat otsikoihin tammikuussa 2019. Laiminlyöntejä ilmeni useissa yksityisissä vanhusten hoivakodeissa eri puolilla Suomea. Ongelmat liittyivät hoidon laadulliseen heikentymiseen ja liian vähäiseen henkilökunnan määrään. Vakavia puutteita raportoitiin perus- ja lääkehoidossa. Hoitohenkilökunta oli myös joutunut huolehtimaan ylimääräisistä töistä perustehtävänsä lisäksi. Myrskyn silmään joutuivat erityisesti yksityiset hoivapalveluiden tuottajat, vaikka joitakin ilmoituksia tuli myös julkisen puolen hoitokodeista. Mediassa vanhusten hoidon ongelmia alettiin kutsua nimellä hoivakriisi.
Suomessa laajalti huomiota herättänyt vanhusten hoivakriisi ei ole ainutkertainen ilmiö....

Tammikuun lopussa meille syntyi ensimmäinen lapsenlapsi. Poikamme Ilmarin ja vaimonsa Vilman tyttö on nyt täyttänyt kolme kuukautta, on ponteva ja virkeä. Etunimikseen tyttö sai nämä: Aamu Elina. Me isovanhemmat olimme nimistä enemmän kuin iloisia: Aamu Elinan vokaalien aaltoilu  tuo mieleen tuulenvireen kesäisellä järvellä. Ja Elina. Meillä on kolme poikaa, mutta jos tyttö olisi meille suotu, työnimi meillä oli joka kerta Elina.
Meitä rupesi kiinnostamaan Aamu-nimen historia. Googlesta löytyi nimeä koskeva Wikipedia-artikkeli, joka alkoi näin: ”Aamu...

Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme suoriutumista voidaan mitata laajojen aineistojen pohjalta muodostetuilla numeerisilla indikaattoreilla. Vaikka tällaiset tunnusluvut voivat olla hyvin informatiivisia, kaikki palveluiden käyttäjien elämänlaadun kannalta merkitykselliset järjestelmän piirteet eivät tule esille niiden avulla. Yhteiskuntapolitiikka-lehden numerossa 2/2020 julkaistussa artikkelissani Syvästi kehitysvammaisen aikuisen mahdollisuudet yhteisyyden kokemiseen tutkin sosiaalipalveluja etnografisella otteella. Toisin sanoen olen viettänyt pidempiä aikoja tutkimuskohteessa ja pyrkinyt pääsemään sisälle tiettyihin toimintaympäristöihin ja niissä toimivien ihmisten näkökulmiin.
Omassa tutkimuksessani valittu näkökulma oli korostetusti palveluita käyttävän henkilön näkökulma....

Yhteiskuntapolitiikka luo raamit ihmisten elämälle yhteiskunnassa, mutta sekä yhteiskunta että politiikka tarkoittavat eri asioita eri ihmisille. Ihmisten elämästäkin, siitä, mitä se on ja mitä sen tulisi olla, ajatellaan eri tavoin. On aina ajateltu.
Yhteiskuntapolitiikkaa voidaan yrittää hahmottaa jakamalla sitä erilaisten hyvä-käsitysten mukaan. Esimerkiksi talouspolitiikassa tavoitellaan talouden toimivuutta ja tehokkuutta ja hyvinvointipolitiikassa yhteiskunnan jäsenten hyvinvointia. Mielenterveyspolitiikka on asettunut jonnekin terveys-, hyvinvointi- ja talouspolitiikan keskelle tai niiden laitamille.
Vielä kohtuullisen nuori yhteiskuntapolitiikan ala Suomessa on ihmisoikeuspolitiikka. Suomen ensimmäinen...

Siivoustyö on ollut aina vähän arvostettu ammatti ja sen tekijät arjessa usein näkymättömiä. Koronapandemia on muuttanut tämän asetelman täysin. Koronavirus on yhteiskunnan vihollinen, ja siivooja on sankari, joka puolustaa meitä kaikkia siivousliinallaan.
Siivoojan ammatti on melko heikosti arvostettu eikä erityisen haluttu ammatti. Se on matalapalkkainen ammatti, joka työllistää läpimenoalana nuoria, ja pysyvämmin naisia ja maahanmuuttajia. Siivoojista on jatkuvasti pulaa, mikä kertoo osaltaan työn heikosta vetovoimasta. Siivous on kuitenkin välttämätöntä ja siivous alana työllistää noin 70...

Digi- ja väestötietovirasto ja valtiovarainministeriö ovat yhteistyössä käynnistäneet tutkimushankkeen selvittämään suomalaisten digitaitojen tasoa ja digituen tarvetta. Tulosten odotetaan tuovan arvokasta tietoa laajenevien digipalvelujen kehittämiseen.
Hanketta perustellaan 9.3.2020 julkaistussa tiedotteessa: ”Suomalaisten digitaitojen tärkeys korostuu palveluiden muuttuessa sähköisiksi. On arvioitu, että noin neljänneksellä väestöstä olisi liian heikot digitaidot. Tänään käynnistyvä digitaitokysely selvittää suomalaisten digitaitojen todellisen tilan.”
Hanke on hyvin perusteltu. On tärkeää saada luotettava kokonaiskuva siitä kuinka suuri osa kansalaisista pystyy käyttämään sujuvasti digitaalisia palveluita ja kuinka suuri...

Koronaepidemian vuoksi asetetun poikkeustilan ensisijainen tavoite on suojata riskiryhmiä ja taata terveydenhuollon toimintakyky. Poikkeustilalla on kuitenkin sekä välittömiä että kauaskantoisia seurauksia lähes kaikille yhteiskunnan osa-alueille.  Koronakriisi on niin kutsuttu yhteiskunnallinen koe, merkittävä väliaikainen muutos yhteiskunnan olosuhteissa, säännöissä ja toimintatavoissa.
Kun yhteiskunta – ja luonto – tällä tapaa ”järjestää” kokeen, tutkijoiden kannattaa olla valppaina: oikeasti tapahtuva muutos on hurjan paljon todistusvoimaisempi kuin keinotekoinen kokeilu tai simulaatio. Tutkijat ovatkin eri foorumeilla ryhtyneet hahmottelemaan tutkimusasetelmia poikkeustilan moninaisten vaikutuksen...