YP-blogi

Yksi korona-ajan ilmiö on ollut vertaisarvioimattomien tutkimusten lisääntyminen. Syynä on nopean tiedon tarve poikkeustilanteessa, suuren tuntemattoman edessä. Vertaisarvioimattomiin tutkimuksiin erikoistuneilla pre-print-julkaisuarkistoilla onkin ollut tärkeä rooli uusimman koronatutkimuksen välittäjinä kliinikoille ja päätöksentekijöille.
Terveys- ja biotieteisiin keskittyviin BioRxiv– ja medRxiv-pre-print-julkaisusalustoille  oli syyskuun alussa ladattu yli 8000 covid-19-aiheista artikkelia. Covid-19-aiheiset pre-printit painottuvat terveystieteisiin, mutta myös yhteiskuntatieteiden vastaavilla alustoilla, kuten Elsevierin SSRN:llä, covid-19-aiheisia vertaisarvioimattomia työpapereita on huomattava määrä.
Pre-printeistä näyttää kuitenkin tulleen myös houkutteleva ohituskaista, jolla oman tutkimuksen voi saada...

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on kritisoinut (mm. täällä) sitä, miten koronakriisin yhteydessä julkisuudessa on puhuttu näytteenottajista käsipareina, joita tarvitaan lisää. Työtä eivät koskaan tee vain kädet, eivätkä varsinkaan korkeaa koulutusta edellyttävissä sote-alan töissä, joissa osaaminen pitää usein olla hyvin kokonaisvaltaista. Käsipareista puhuminen mitätöi suhteellisen pitkää koulutusta, joka tehtäviin tarvitaan. Ikään kuin kaikki ne, joilla on toimivat kädet, voisivat tehdä kyseistä työtä.
Ei ole merkityksetöntä tai sattumanvaraista, mihin ruumiinosaan työn katsotaan sijoittuvan – käsiin, päähän, sydämeen...

Koronakriisi on aiheuttanut ennen näkemättömän jyrkän nousun työttömyydessä niin Suomessa kuin maailmallakin. Suomessa oli viimeisimmän tiedon (21.6.) mukaan lomautettuna noin 133 000 henkilöä, kun tavallisesti tähän aikaan vuodesta lomautettuna on noin 10 000.  Onneksi luvut eivät näytä enää jyrkästi heikentyvän, vaan lomautettujen määrä pikemminkin laskee.
Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on suhteellisen kattava – mutta ei kaikille. Tämän vuoden huhtikuussa lomautus-šokin iskiessä toiset olivat työttömyyskassan jäseniä, kun taas toiset eivät olleet. Toiset pääsivät ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin, toiset eivät.
Kaikki ovat...

Huono-osaisuutta poistamalla ja osallisuutta vahvistamalla saavutetaan etua sekä yksilöille että yhteiskunnalle. Tällainen kehitys tuottaa myös taloudellista hyötyä. Hyvinvointivaltio kiikkuu näiden hyötyjen varassa: painotetaanko veronmaksajien, palvelujärjestelmän toimijoiden vaiko huono-osaisten itsensä saamia hyötyjä.
Välillä on hyvä pohtia, ovatko taloudelliset satsaukset riittäviä huono-osaisuuden vähentämiseen ja eriarvoisuuden kaventamiseen. YP-lehden numerossa 3/20 julkaistavassa avauksessamme ”Huono-osaisuus rasittaa kuntien taloutta” luomme kuvaa siitä, paljonko huono-osaisuus tuottaa kustannuksia kuntataloudelle ja voiko näihin kustannuksiin vaikuttaa. Toivomme, että kustannusten hillinnän tarkastelu inspiroi jatkokeskusteluun siitä, millä perusteilla huono-osaisia tuetaan ja miten kustannuksia voisi hillitä. Pelkkä kustannusten hillintä ilman ymmärrystä ilmiöiden syy-seuraussuhteista saattaa johtaa...

Tuli luettua todella innostava ja virittävä kirja, Tiina Piilolan jo viime vuonna ilmestynyt Kalevalan naiset (S&S 2019), joka pohjautuu Piilolan väitöskirjaan.
Ainakin minulle Piilola kykenee pelkistämään monella tasolla, mikä on Kalevalan tarina ja kuinka se etenee: Kalevalan keskeiset miehet (Väinämöinen, Ilmarinen, Lemminkäinen) ovat hullaantuneita Louhen tyttäristä, Pohjolan neidoista, joita haluavat omakseen. Kiinnostus on molemminpuolista, mutta Pohjolan emäntä Louhi ja tyttäret testaavat kandidaatteja – itse asiassa kaikki ”sankariteot”, jotka Kalevalan miehet tekevät, ovat tehtäviä, jotka Pohjolan...

Laajamittaiset ongelmat vanhusten laitoshoidossa nousivat otsikoihin tammikuussa 2019. Laiminlyöntejä ilmeni useissa yksityisissä vanhusten hoivakodeissa eri puolilla Suomea. Ongelmat liittyivät hoidon laadulliseen heikentymiseen ja liian vähäiseen henkilökunnan määrään. Vakavia puutteita raportoitiin perus- ja lääkehoidossa. Hoitohenkilökunta oli myös joutunut huolehtimaan ylimääräisistä töistä perustehtävänsä lisäksi. Myrskyn silmään joutuivat erityisesti yksityiset hoivapalveluiden tuottajat, vaikka joitakin ilmoituksia tuli myös julkisen puolen hoitokodeista. Mediassa vanhusten hoidon ongelmia alettiin kutsua nimellä hoivakriisi.
Suomessa laajalti huomiota herättänyt vanhusten hoivakriisi ei ole ainutkertainen ilmiö....

Tammikuun lopussa meille syntyi ensimmäinen lapsenlapsi. Poikamme Ilmarin ja vaimonsa Vilman tyttö on nyt täyttänyt kolme kuukautta, on ponteva ja virkeä. Etunimikseen tyttö sai nämä: Aamu Elina. Me isovanhemmat olimme nimistä enemmän kuin iloisia: Aamu Elinan vokaalien aaltoilu  tuo mieleen tuulenvireen kesäisellä järvellä. Ja Elina. Meillä on kolme poikaa, mutta jos tyttö olisi meille suotu, työnimi meillä oli joka kerta Elina.
Meitä rupesi kiinnostamaan Aamu-nimen historia. Googlesta löytyi nimeä koskeva Wikipedia-artikkeli, joka alkoi näin: ”Aamu...

Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme suoriutumista voidaan mitata laajojen aineistojen pohjalta muodostetuilla numeerisilla indikaattoreilla. Vaikka tällaiset tunnusluvut voivat olla hyvin informatiivisia, kaikki palveluiden käyttäjien elämänlaadun kannalta merkitykselliset järjestelmän piirteet eivät tule esille niiden avulla. Yhteiskuntapolitiikka-lehden numerossa 2/2020 julkaistussa artikkelissani Syvästi kehitysvammaisen aikuisen mahdollisuudet yhteisyyden kokemiseen tutkin sosiaalipalveluja etnografisella otteella. Toisin sanoen olen viettänyt pidempiä aikoja tutkimuskohteessa ja pyrkinyt pääsemään sisälle tiettyihin toimintaympäristöihin ja niissä toimivien ihmisten näkökulmiin.
Omassa tutkimuksessani valittu näkökulma oli korostetusti palveluita käyttävän henkilön näkökulma....

Yhteiskuntapolitiikka luo raamit ihmisten elämälle yhteiskunnassa, mutta sekä yhteiskunta että politiikka tarkoittavat eri asioita eri ihmisille. Ihmisten elämästäkin, siitä, mitä se on ja mitä sen tulisi olla, ajatellaan eri tavoin. On aina ajateltu.
Yhteiskuntapolitiikkaa voidaan yrittää hahmottaa jakamalla sitä erilaisten hyvä-käsitysten mukaan. Esimerkiksi talouspolitiikassa tavoitellaan talouden toimivuutta ja tehokkuutta ja hyvinvointipolitiikassa yhteiskunnan jäsenten hyvinvointia. Mielenterveyspolitiikka on asettunut jonnekin terveys-, hyvinvointi- ja talouspolitiikan keskelle tai niiden laitamille.
Vielä kohtuullisen nuori yhteiskuntapolitiikan ala Suomessa on ihmisoikeuspolitiikka. Suomen ensimmäinen...

Siivoustyö on ollut aina vähän arvostettu ammatti ja sen tekijät arjessa usein näkymättömiä. Koronapandemia on muuttanut tämän asetelman täysin. Koronavirus on yhteiskunnan vihollinen, ja siivooja on sankari, joka puolustaa meitä kaikkia siivousliinallaan.
Siivoojan ammatti on melko heikosti arvostettu eikä erityisen haluttu ammatti. Se on matalapalkkainen ammatti, joka työllistää läpimenoalana nuoria, ja pysyvämmin naisia ja maahanmuuttajia. Siivoojista on jatkuvasti pulaa, mikä kertoo osaltaan työn heikosta vetovoimasta. Siivous on kuitenkin välttämätöntä ja siivous alana työllistää noin 70...