YP-blogi

1945–49 syntyneet suuret ikäluokat ovat harvinaisen poliittinen sukupolvi. Sen sisältä liityttiin 1960- ja 70-luvuilla sankoin joukoin puolueisiin, erityisesti demareihin ja keskustaan, ja polvi on äänestänyt ja äänestää edelleen selkeästi suuremmalla prosentilla kuin nuoremmat sukupolvet. Silti suurten ikäluokkien sisältä ei ole noussut yhtään presidenttiä eikä pääministeriä. Mauno Koivisto (s. 1923) kuului sotapolveen, Martti Ahtisaari (s. 1937) jälleenrakennuspolveen ja Tarja Halonen (s. 1943) 60-lukulaisiin. Pääministereistä Kalevi Sorsa (s. 1930) oli sotapolven ja 60-lukulaisten ”välistä”, samoin Harri Holkeri... Lue lisää Suurten ikäluokkien Mauno Koivisto

Kylmä tosiasia on, että Pekka Haaviston on lähes mahdoton voittaa Sauli Niinistöä. Tein eilen pienen laskuharjoituksen. Ensimmäisellä kierroksella annettiin 3,060 milj. ääntä, josta Niinistö sai 1,131 ja Haavisto 0,574 milj. ääntä. Konservatiivileiri (Soini, Väyrynen, Essayah) sai yhteensä 0,900 ja liberaalileiri (Lipponen, Arhinmäki, Biaudet) yhteensä 0, 455 milj. ääntä. Arvioidaan karkeasti. Toisella kierroksella Niinistö pitää ensimmäisen kierroksen äänensä 1,131 ja saa lisää konservatiivien potista 0,600, yhteensä 1,730 milj. ääntä. Haavisto saa omiensa 0,574 lisäksi kaikki liberaalien äänet... Lue lisää Niinistö vahvoilla

Kun toisen kierroksen ehdokkaat Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto ovat olennaisilta näkemyksiltään samanmielisiä ja muutenkin aika lailla tasavahvoja, suhteellisen pienet asiat lopulta ratkaisivat. Ja pienistä asioista suurin on ehdokkaan puoliso. Haaviston puolison Nexar Antonio Floreksen haastateltelupätkiä oli eilen maanantaina (23/1) useassa tv-ohjelmassa, ja minun silmissäni mies vaikutti eksyneeltä pikkupojalta. Niinistön puoliso Jenni Haukio taas antoi ensimmäisen julkisen haastattelunsa Niinistön tueksi tänään (24/1) Ylen Aamu-tv:ssa. Ja millaisen puolison silloin näin: söötin, nätin, rauhallisen, asiallisen ja fiksun. Olin heti... Lue lisää Tässäkö ratkaisu oli?

Ahtaasti asumista lähestytään tällä hetkellä kahdesta toisistaan poikkeavasta näkökulmasta. Toisinaan sitä tarkastellaan yhteiskunnallisena ongelmana, joka pitää poistaa. Toisinaan ratkaisuna, jolla voidaan edistää kestävää kehitystä ja ihmisten hyvinvointia. Historiallisesti ahtaasti asumiseen on liitetty sekä hygieniaan että moraaliin liittyviä kysymyksiä. Asumisolojen parantaminen on ollut yksi sotien jälkeisen sosiaalipolitiikan tärkeimpiä  tavoitteita. Esikaupunkirakentamisen myötä asumisväljyys kasvoi. Asumisen laatu parani, mutta kriittiset äänet alkoivat puhua nukkumalähiöistä. Nykystandardien näkökulmasta lähiöiden asunnot ovat jo pieniä. Tänä päivänä asumisen laatua, jonka ihmiset tavallisesti... Lue lisää Ahtaasti asuminen – yhteiskunnallinen vai yhdyskunnallinen kysymys?

Paavo Väyrynen teki huiman nousun ja tuloksen presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella – mutta Pekka Haavisto teki vielä huimemman, ja menee jatkoon. Timo Soini sanoi YLEn ehdokastentissä viime viikolla, että Pekka Haaviston nousu alkoi Haaviston vierailusta Teuvo Hakkaraisen sahalla ja että tämä näkyy esim. Googlen hauissa. Ilta-Sanomat testasi Soinin väitettä, ja tosiaan: Haaviston googletus-käyrä hyppää heti saha-vierailun jälkeen, pysyy sen jälkeen korkealla noustakseen reilusti yli muiden viimeisellä kampanjaviikolla ennen vaalia. Olen samaa mieltä Soinin kanssa. Kirjoitin heti sahavierailu-tiedon... Lue lisää Hakkaraisen saha

Kaksi vuotta sitten Paavo Väyrynen ilmoitti tavoittelevansa keskustan puheenjohtajuutta. Kommentoin tätä tässä blogissa otsikolla ”On Paavon aika?” silloin (19.1.2010) näin: ”Kun 10 vuotta Euroopassa lymyillyt Paavo Väyrynen nimitettiin nykyhallitukseen 2007, olin monen muun tavoin kauhuissani: ensi ajatus oli, että siinä salaisten sopimusten ja kepulaisen venkoilun ikoni, menneisyyden mies kaivetaan naftaliinista. Mutta minkälaisen ulkomaankauppaministerin olemmekaan nähneet? Asiantuntevan, rauhallisen ja osaavan, joka ei ole potkinut yli hallituksen aisan. Ja ennen kaikkea: tosikosta pyrkyristä näyttää sukeutuneen itseironiaan kykenevä ja myhäilevä vanhempi... Lue lisää On Paavon aika? II

Professori emeritus Matti Klinge tekee Demari-lehden netissä (14/1) harvinaisen järkevän oloisen ehdotuksen: annetaan Kiasma Guggenheim-säätiölle. Klingen mukaan Engelin luomaa Helsingin empire-kaupunkikuvaa pilaamaan ei pidä tuoda yhtään enempää ”kerskarakennuksia” – varsinkaan, jos tarkoitukseen sopiva on jo olemassa. Kiasman on suunnitellut amerikkalainen Steven Holl, rakennus on näyttävä ja edustaa nykyarkkitehtuuria (on siis riittävän omituisen näköinen, toim. huom.). Klinge toteaa: ”Siinä toteutuu kaikki, mitä Guggenheimin edustajat sanovat tavoitteekseen.” Jos Klingen ehdotusta seurattaisiin, säästyisivät uudisrakennuksen vaatimat (ainakin) 140 miljoonan euron rakennuskustannukset, jotka G-säätiö... Lue lisää Klingen Guggenheim

Pakko oli katsoa maikkarin uuden Putouksen alkujakso (7/1) ja sen tarjoamat tuoreet sketsihahmot. Järisyttävin oli Riku Niemisen loihtima yli satavuotias kotkalainen naispuolinen eläkeläinen Hieno Åhlgreen. Ei siksi, että se olisi välttämättä ollut jotenkin hauskin tai purevin, vaan siksi, että hahmo on hyvän näyttelijän muuntautumiskyvyn riemuvoitto. Riku Nieminen on alta kolmikymppinen mies, joka voitti viime kisan piipittävän hellyttävänä munamiehenä. Kun hän nyt käveli estradille lonkkavikaisena kiintorollaattoriavusteisena naisvanhuksena, minulta meni aidosti pitkään sen tunnistaminen, kuka näyttelijä tässä... Lue lisää Hieno Åhlgreen

Mikä oli Paavo Lipposen rooli saksalais-venäläisen kaasuputkihankkeen konsulttina? Aamulehden kolumnistin Arto Luukkasen kirjoituksen aiheuttama kohu sai entisen pääministerin Matti Vanhasen asettumaan julkisesti tänään (HS-netti 4/1) puolustamaan Lipposta. Vanhasen mukaan ”on täysin väärä käsitys, että Lipponen olisi palkattu lobbaamaan Suomen hallitus jättimäisen putkihankkeen taakse”. Vanhasen mukaan Lipposen toimenkuvana ei ollut lobata ulospäin, vaan toimia yrityksen sisäisenä neuvonantajana. Lipposen ansiona Vanhanen pitää, että putken viritellyt yritys alkoi ymmärtää, miten asiat Suomen lupaviranomaisten kanssa pitää hoitaa. Yhtiön oli... Lue lisää Kaasua, ehdokas Lipponen

Viime sunnuntain HS:ssa oli koko sivun juttupaketti, joka oli rakennettu sen tiedon ympärille, että parhaiten ansaitsevien suomalaisten tulot olivat vuosina 1990-2007 kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin keskituloisten suomalaisten tulot. Uutisarvoista oli lähinnä kasvun kasautuminen ja volyymi; polarisaatiokehitys oli jo tiedossa. Sivun alalaidassa oli Janne Toivosen kiinnostava kainalojuttu, jossa penättiin tietoa varakkaimman kansanosamme elämäntavasta. Toimittaja oli lähestynyt joukkoa suomalaisrikkaita, jotka olivat järjestäen kieltäytyneet raottamasta elämäntapansa verhoa. Ainoa nimellä siteerattu oli Niklas Herlin, jolla oli julkisuuteen tulemisistaan huonoja kokemuksia. Muutama nimettömänä  esiintynyt rikas... Lue lisää Tarvitsemmeko rikkaiden elinolotutkimusta?