YP-blogi

YP-blogissa asiantuntijat esittävät omia, usein henkilökohtaisia näkemyksiään. Yhteiskuntapolitiikka (YP) on yhteiskunnallisen hyvinvointitutkimuksen lehti.

Uusimmat

Korona ja gallupien luotettavuus

4 min

Alkukeväästä 2020 lähtien mielipidekyselyt ovat aktiivisesti seuranneet suomalaisten suhtautumista koronaepidemiaan ja yrityksiin hallita sitä. Näyttävä gallupjournalismi on tarjonnut kansalaisille mahdollisuuden verrata omia ajatuksiaan muiden suomalaisten käsityksiin. Samalla se on pakottanut julkisen vallan käyttäjät tietosiksi yleisen mielipiteen liikkeistä tässä poikkeuksellisessa tilanteessa.
Näin mielipidekyselyjen tilaajat, niitä toteuttavat tutkimuslaitokset ja tuloksia julkistavat joukkoviestimet ovat merkittävä osa poliittista järjestelmää. Siksi niiden toiminnalta pitäisi edellyttää luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Tämän suhteen on toivomisen varaa. Seuraavassa muutama esimerkki.
Helsingin Sanomat on suomalaisen gallupjournalismin...

Tarkkuutta lukujen tulkintaan!

3 min

Nyt väitetään, että korona leviää erityisesti maamme ulkomaalaistaustaisessa väestössä. Koko maassa lasketaan ulkomaalaistaustaisia olevan 8 prosenttia, mutta koronatartuntoja heillä kerrotaan olevan 25 prosenttia kaikista koronatartunnoista.
Käytän seuraavassa tarkastelussa ulkomaalaistaustaisuuden määrittelijänä äidinkieltä, joka antaa ”laajemman” tuloksen kuin kansalaisuus tai syntymämaa (ks. Tilastokeskus 2020).
Harhaanjohtavaa viestintää koronasta
Ulkomaalaistaustaiset ovat voimakkaasti keskittyneet Uudellemaalle, jossa heistä asuu lähes 60 prosenttia. Muusta väestöstä Uudellamaalla asuu vain 28 prosenttia. Maahan muuttaneista kuuluu 15–39-vuotiaiden ikäryhmään lähes puolet (47 %) ja kotimaisia kieliä puhuvista vajaa...

Mitä on kulttuurihyvinvointi? 

3 min

Kulttuurihyvinvointi on hyvinvointia, joka syntyy kulttuurisessa yhteydessä. Kulttuurihyvinvointi perustuu jokaisessa ihmisessä olevaan kauneudentajuun, kuvittelukykyyn ja moraaliseen mielikuvitukseen. Kauneudentaju viittaa esteettiseen kokemukseen – aistein havaittuun, elettyyn ja koettuun maailmaan. Kuvittelukyvyssä on kyse sellaisen kuvittelemisesta, jota ei vielä ole olemassa. Moraalinen mielikuvitus ilmenee kykynä herkistyä tarkastelemaan maailmaa toisen ihmisen kokemusmaailmasta päin.
Kulttuuri viittaa ihmisen toimintaan ja siitä jäävään jälkeen. Ihmisten jättämät jäljet, kuten kirjat, pelit, rakennukset, laulut ja taulut tai yhtä lailla sattumat tai kohtaamiset ihmisten ja koneiden kanssa voivat ohjata...

Soten rahoituskertoimissa on normatiivisia valintoja

3 min

Useiden sairaanhoitopiirien ja maakuntien mukaan soteen esillä olevalla rahoitusmallilla on eriarvoistavia vaikutuksia (Kuntalehti 7.10.2020). HUSin toimitusjohtaja arvioi, etteivät esitetyt tarvekertoimet mittaa tarvetta eivätkä vaikuttavuutta. (HS 24.10.2020)
Kriittistä keskustelua sotealueiden rahoituksesta on esiintynyt pitkään, usein puoluepoliittisesti värittyneenä. Uutta ovat sairaanhoitopiirien vahvat kriittiset kannanotot. Niiden takana on paljon Suomen parasta terveydenhuollon kokemusta ja osaamista.
Kritiikin kärki kohdistuu THL:n tutkijoiden kehittämään palvelutarvekertoimeen. Se ei ole uusi asia, vaan oli mukana jo edellisen hallituksen sote-reformivalmistelussa.
Miksi pitkään valmistellun reformin tärkeimpiin kuuluvista...

Nuoren sukupolven avainkokemus?

5 min

Mikko Piispa ja Panu Pihkala julkaisivat tuoreessa Tieteessä tapahtuu -lehdessä monella tapaa virittävän artikkelin nimeltä Onko ilmastonmuutos sukupolvikysymys? Kysymyksen motiivina on, että ilmastokeskustelun ytimessä ja sen nostajina ovat viime aikoina olleet nimenomaan nuoret, ja ilmastonmuutos on kyselyjen mukaan yleisin nuorten keskuudessa epävarmuutta ja turvattomuutta aiheuttava ilmiö.
Ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo pitkään ja koko ajan kovenevilla äänenpainoilla. Miksi uhka olisi kolahtanut nimenomaan nuoriin ihan viime aikoina? Vastausta Piispa ja Pihkala hakevat Karl Mannheimin sukupolviteoriasta, jota itse olen...

Korona-arki ja kotityöt: ruoanlaittoa, erimielisyyksiä ja riman laskemista

5 min

Keväällä 2020 suomalaisten arki muuttui äkisti koronaviruspandemian sekä sen puhkeamisesta seuranneiden rajoitusten ja suositusten myötä. Suurimpia muutoksia olivat laajamittainen siirtyminen etätöihin, -opiskeluun ja -koulunkäyntiin sekä suositus hoitaa päiväkoti-ikäiset lapset kotona. Eurofoundin (2020) selvityksen mukaan lähes 60 prosenttia suomalaisista palkansaajista siirtyi pandemian vuoksi työskentelemään etänä, mikä on suurempi osuus kuin missään muussa EU-maassa.
Koronarajoitusten myötä keväällä 2020 valtaosassa suomalaisia perheitä lapset ja aikuiset viettivät entistä suuremman osan ajastaan kotona. Mielenkiintoinen kysymys onkin, miten koronatilanne vaikutti erääseen...

Miksi Roska päivässä -liike on saavuttanut korkean 20 vuoden iän?

2 min

”Kansalaisliikkeet kestävät korkeintaan kolme vuotta. Sen jälkeen vetäjän takki on tyhjä”, totesi YP-lehden päätoimittaja Matti Virtanen vuonna 2000. Nyt Roska päivässä -liikkeen 20-vuotisjuhlavuonna voisi pohtia, miksi liike voi hyvin ja kasvaa kaiken aikaa.
Lähtötilanne oli heinäkuinen uimaranta. Pienet lapseni olisivat tahtoneet kävellä paljain jaloin, ja jouduin kieltämään heitä. Tämä järkytti äidin mieltäni. Asetin itselleni vakavan kysymyksen: miten saisin ihmiset välittämään ympäristöstään? Kesti neljä vuotta, ennen kuin intuitio katsoi sopivan hetken koittaneen. Liikkeen nimi putkahti mieleeni...

Kotihoidon asiakasmaksut voivat altistaa taloudelliselle huono-osaisuudelle

3 min

Julkiset vanhuspalvelut eivät ole ilmaisia käyttäjilleen, vaan palveluista maksetaan asiakasmaksuja. Kotihoito on yksi yleisimmistä iäkkäiden käyttämistä palveluista, mutta tiedämmekö, millaisia summia iäkkäät asiakasmaksuina maksavat. Tätä kysymystä selvitimme Yhteiskuntapolitiikka-lehden numerossa 4/20 julkaistussa analyysissamme Kotihoidon asiakasmaksut iäkkäillä.
Otimme analyysiin mukaan kaikki kotihoitoa käyttäneet eli kotihoitoa tilapäisesti ja säännöllisesti käyttäneet. Aineistomme mukaan kotihoitoa oli käyttänyt noin 15 prosenttia yli 65-vuotiaista vuonna 2017. Kotihoidon käyntimäärät kuukaudessa olivat keskimäärin vähäisiä: noin joka toisen kotihoitoa käyttäneen luona käytiin korkeintaan muutamia kertoja...

Vertaisarvioinnin ohituskaistalla on ruuhkaa

2 min

Yksi korona-ajan ilmiö on ollut vertaisarvioimattomien tutkimusten lisääntyminen. Syynä on nopean tiedon tarve poikkeustilanteessa, suuren tuntemattoman edessä. Vertaisarvioimattomiin tutkimuksiin erikoistuneilla pre-print-julkaisuarkistoilla onkin ollut tärkeä rooli uusimman koronatutkimuksen välittäjinä kliinikoille ja päätöksentekijöille.
Terveys- ja biotieteisiin keskittyviin BioRxiv– ja medRxiv-pre-print-julkaisusalustoille  oli syyskuun alussa ladattu yli 8000 covid-19-aiheista artikkelia. Covid-19-aiheiset pre-printit painottuvat terveystieteisiin, mutta myös yhteiskuntatieteiden vastaavilla alustoilla, kuten Elsevierin SSRN:llä, covid-19-aiheisia vertaisarvioimattomia työpapereita on huomattava määrä.
Pre-printeistä näyttää kuitenkin tulleen myös houkutteleva ohituskaista, jolla oman tutkimuksen voi saada...

Käsiparit ja nyrkit työssä

2 min

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on kritisoinut (mm. täällä) sitä, miten koronakriisin yhteydessä julkisuudessa on puhuttu näytteenottajista käsipareina, joita tarvitaan lisää. Työtä eivät koskaan tee vain kädet, eivätkä varsinkaan korkeaa koulutusta edellyttävissä sote-alan töissä, joissa osaaminen pitää usein olla hyvin kokonaisvaltaista. Käsipareista puhuminen mitätöi suhteellisen pitkää koulutusta, joka tehtäviin tarvitaan. Ikään kuin kaikki ne, joilla on toimivat kädet, voisivat tehdä kyseistä työtä.
Ei ole merkityksetöntä tai sattumanvaraista, mihin ruumiinosaan työn katsotaan sijoittuvan – käsiin, päähän, sydämeen...