Rikosseuraamuslaitoksen tilastojen mukaan Suomen vankiloissa oli 662 alle 29-vuotiasta vankeusvankia vuonna 2018. Usein nuoren vangin opinnot ovat saattaneet jäädä kesken ja työkokemusta ei ole ehtinyt karttua ennen vankeusrangaistusta. Vankiloissa hyödynnetään työmenetelmiä, joilla tuetaan siirtymää rikoksettomaan elämäntapaan ja yhteiskuntaan integroitumista työllistymisen kautta. Opiskelumahdollisuudet ja työtoiminta ovat näistä keskeisimpiä. Yksi työllistymistä edistävistä palveluista, mitä voidaan soveltaa jo vankeusaikana, on nuoren ammatillinen kuntoutus.

Rikoksettomaan elämäntapaan tukeminen vankeusaikana

Suomalaisten nuorten syrjäytymistä ja rikollisuutta koskeva tutkimus (Kivivuori ym. 2009) osoittaa, että sosiaalinen huono-osaisuus ja etenkin taloudellinen syrjäytyminen on yhteydessä rikolliseen käyttäytymiseen. Ammatillinen kuntoutus voi olla yksi vaihtoehto työllistymisen tukemiseksi ja sosiaalisen huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseksi. Ammatillista kuntoutusta järjestävät Kela, työeläkelaitokset sekä vakuutusyhtiöt. Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutus ei tarkoita yhtä, kaikille samaa työllisyyttä tukevaa toimenpidettä, vaan valikoimaa erilaisia toimenpiteitä. Kela voi järjestää ammatillista kuntoutusta työttömille, opiskelijoille sekä niille, jotka eivät kuulu työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen piiriin. Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen arvioidaan aina yksilöllisesti. 

Kelan järjestämä nuoren ammatillinen kuntoutus voi tulla kyseeseen, jos 16–29-vuotiaalla nuorella toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja hänellä ei ole opiskelu- tai työpaikkaa tai nuoren opinnot ovat vaarassa keskeytyä. Lääkärinlausuntoa ei tarvita. Nuoren ammatillisena kuntoutuksena voidaan järjestää esimerkiksi nuoren kokonaistilannetta selventävä ammatillinen kuntoutusselvitys tai työkokeilu. NUOTTI-valmennus tukee nuoria, jotka eivät yksin kykene tai ole motivoituneita suunnittelemaan elämäänsä eteenpäin ja luomaan tulevaisuudelleen tavoitteita. NUOTTI-valmennusta toteutetaan henkilökohtaisen valmentajan kanssa nuoren omassa elinympäristössä. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen prosessi voidaan käynnistää vankeusajan loppuvaiheessa ja kuntoutustoimenpiteitä voidaan jatkaa vankeusajan päätyttyä siviilissä. 

Ammatillinen kuntoutus keinona NEET-tilanteen katkaisemiseen  

NEET (neither in employment nor in education or training) tarkoittaa elämäntilannetta, jossa nuori on eri syiden vuoksi työuran ja koulutuksen ulkopuolella. NEET-nuorten ryhmä on heterogeeninen eivätkä kaikki NEET-nuoret ole syrjäytymisvaarassa (Sandberg ym. 2018), mutta riski huono-osaisuuden syvenemiselle on olemassa (Miettinen ym. 2019). Nuorilla työhön ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvät epävarmuustekijät saattavat pitkittyessään mm. vaikeuttaa aikuisen identiteetin muodostumista ja yhteiskuntaan integroitumista, aiheuttaa terveyshaittoja ja äärimmillään johtaa rikolliseen käyttäytymiseen. Syrjäytymiskierteeseen puuttumalla voidaan estää rikollista toimintaa. 

Hyviä käytäntöjä NEET-nuorten tukemisesta on saatu OECD:n selvityksen mukaan mm. koulutuksen, käytännön harjoittelun, psykologisen tuen ja asunnon yhdistävissä tukimuodoissa. Parhaimmillaan ne ovat pystyneet myös vähentämään rikollista käyttäytymistä. Suomessa ammatillinen kuntoutus sisältää monia näistä tukimuodoista. 

Nuorten pääsy ammatillisen kuntoutuksen piiriin on helpottunut 1.1.2019 voimaan tulleen Kelan kuntoutusetuuksia ja kuntoutusrahaetuuksia koskevan lainmuutoksen myötä (566/2005). Näin ollen Kelan järjestämän nuoren ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet ovat entistä paremmin myös syrjäytymisriskissä olevan nuoren vangin tukena. 

Rikosseuraamusalalle ja Kelan palveluihin tarvitaan selkeitä toimintatapoja, joilla mahdollistetaan ammatillisen kuntoutuksen polku syrjäytymisvaarassa oleville nuorille vangeille. Päihteettömyyden tukemiseen tulee panostaa rikosseuraamusalalla. Yhteiskunnan tulee mahdollistaa päihteettömyyteen sekä työllistymisen ja opintojen edistämiseen tähtäävä tuki jo vankeusaikana osoittamalla rikosseuraamusalalle riittävät taloudelliset resurssit ja kehittää henkilöstön osaamista näillä alueilla. Vankiloiden turvallisuuden ohella rikosseuraamusalan monet ammattilaiset vastaavat osaltaan myös vapautuvien vankien ohjaamisesta työllistymisen polulle. Työllistymisen ja rikoksettoman elämäntavan edistäminen on paitsi yksilön myös yhteisön etu. 

Jyväskylän ammattikorkeakoulu toteuttaa yhteistyössä Rikosseuraamuslaitoksen ja Kelan kanssa kehittämishanketta ”Ammatilliseen kuntoutukseen ohjausprosessin kehittäminen vankien työllistymisen edistämiseksi (AKO)”. Hankkeessa kehitetään ammatillisen kuntoutuksen ohjausosaamista rikosseuraamusalalla, vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa. Hanketta rahoittaa Kela. 

 

Lähteet

Kela. Nuoren ammatillinen kuntoutus. Viitattu 27.11.2020. https://www.kela.fi/nuoren-ammatillinen-kuntoutus

Kivivuori, J. 2009. Johdanto. Teoksessa Kivivuori, J. (toim.) Nuorten syrjäytyminen ja rikollisuus: Suomessa tehdyn tutkimuksen ja sen katvealueiden kartoitusta. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 94. Viitattu 10.12.2020. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152521/94_nuorten_syrj_ytyminen.pdf?seque

Miettinen, S., Välimaa, O., Mäntyneva, P., Kaisvuo, T., Hakala, P. & Mäki, S. 2019. Apu on ollut mittaamattoman arvokasta”. Kelan nuorten ammatillisen kuntoutuksen uusi NUOTTI-valmennus ja suullisen hakemisen malli Helsinki. Viitattu 27.11.2020. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/304934/Tyopapereita150_saavutettava.pdf?sequence=4&isAllowed=y.

OECD. 2016. Yhteiskuntakatsaus 2016. OECD:n sosiaaliset indikaattorit. Suomenkielinen tiivistelmä. Viitattu 7.12.2020. https://www.oecd-ilibrary.org/docserver/9789264261488-en.pdf?expires=1611048170&id=id&accname=guest&checksum=1EF26063C0B8F364BAF2E005185C1550

RISE. 31.5.2018. Rikosseuraamusasiakkaat 1.5.2018. Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 3/2018. Viitattu 10.12.2020. https://rikosseuraamus.fi/material/attachments/rise/julkaisut-monisteetjaraportit/8EkmTdva3/2018-03_Rikosseuraamusasiakkaat_1.5.2018_03.pdf 

Sandberg, E., Jokinen, S., Kärkkäinen, J., Lämsä, R., Löfstedt, J., Nordlund-Spiby, R., Pajunen, M., Raivio, H., Rouvinen, J. & Valkeinen, H. 2018. Toimintakyvyn arviointi 16–29-vuotiailla NEET-nuorilla. Kela. Viitattu: 27.11.2020. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/250244/Kuntoutustakehittamassa3_saavutettava.pdf?sequence=4&isAllowed=y.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *