YP-blogi

Suomi on lähettämässä jäsenanomuksen Natoon suunnilleen toukokuun puolivälissä. Näin Suomen pitkä matka länteen on vihdoin päättymässä. Tässä umpeutuu syvä historiallinen jako, joka periytyy vuodesta 1918 - mikä sen jälkeen on aina perustunut suhteeseen Neuvostoliittoon/Venäjään. Ensin olivat kommunistit vastaan muu Suomi, sitten jatkosodan jälkeen kansanrintaman YYA-linja vastaan oikeisto. Vuoden 1991 jälkeen tämä jako jatkoi vanhalla voimalla, vaikka Suomi pikku hiljaa oli hivuttautunut länteen: EEC-sopimus 1970-luvulla, sitten YYA-sopimuksen mitätöinti 1991, liittyminen EU:hun ja samanaikainen liimautumisen alku Nato-yhteistyöhön.... Lue lisää Suomen pitkä matka länteen

 Vuonna 1950 noin 95 prosenttia suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vielä vuonna 1990 kirkkoon kuului lähes 88 prosenttia Suomen väestöstä. Vuonna 2020 osuus oli enää noin 68 prosenttia. Kehitys on ollut samanlaista muissa Pohjoismaissa. Kirkosta eroamisen tärkeimmäksi syyksi voisi olettaa maallistumisen ja uskon puutteen. Kyselyiden perusteella suomalaisten kristinusko onkin lähes puolittunut viimeisen 20 vuoden aikana. Toisaalta kirkosta eroaa myös uskovia ihmisiä. Julkisuudessa esiin ovat nousseet kohua herättäneet tapahtumat – kuten Ylen ”Homoilta”-keskustelu vuonna 2010 tai... Lue lisää Kirkosta erotaan rahan takia

Oikeus riittävään sosiaaliturvaan on kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa tunnustettu ihmisoikeus. Se turvataan esimerkiksi Euroopan neuvostossa laaditussa uudistetussa Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa, joka sitoo Suomea.  Mutta miten määritellä ihmisoikeusvelvoitteiden edellyttämän taloudellisen turvan taso kansainvälisesti, kun eri maiden elintaso ja toisaalta tukijärjestelmien painopisteet vaihtelevat suuresti? Jotkin maat panostavat ilmaisiin palveluihin ja kohtuuhintaiseen asumiseen, toiset taas enemmän rahaetuuksiin, ja jossain turvan taso jää taloudellisista realiteeteista johtuen hyvin matalaksi.  Sosiaalisen peruskirjan toimeenpanoa valvova Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea (ESOK) otti vuonna 2004 käytännöksi määritellä... Lue lisää Sosiaaliturvan riittävyyden mittaaminen on vaikeaa, joten se tulee tehdä läpinäkyvästi ja huolellisesti

Ensimmäinen suomalainen korona-tartunta todettiin 26. helmikuuta 2020. Sen jälkeen näkymätöntä vihollista alettiin torjua kovenevin rajoituksin, joita välillä helpotettiin ja sitten taas tiukennettiin. Tätä kesti kaksi vuotta, kunnes alkutalvesta 2022 katsottiin, että kattava rokotuspeitto ja lieventyneet virusmuunnokset olivat muuttaneet tilanteen niin, että yleiset rajoitukset voitiin vähitellen lopettaa. Miltei tarkalleen kaksi vuotta koronan Suomeen maihinnousun jälkeen, 24.2.2022, Venäjän armeija hyökkäsi Ukrainaan. Korona-hyökkäyksessä oltiin tuntemattoman edessä: ei ollut varmuutta, mistä se on peräisin, kuinka herkästi se tarttuu, kuinka fataaleja... Lue lisää Kaksi hyökkäystä

Vuoden 2021 taloustieteen Nobel-palkinnon saivat luonnollisia koeasetelmia uraauurtavasti hyödyntäneet tutkijat. David Card, Joshua Angrist ja Guido Imbens – ryhmään voinee laskea myös edesmenneen Alan Kruegerin – ovat omalla työllään viitoittaneet taloustieteen uskottavuusvallankumousta ja tieteenalan suuntautumista voimakkaammin kohti empiiristä tutkimusta. Luonnolliset koeasetelmat viittaavat asetelmiin, joissa koe- ja verrokkiryhmään päätyminen muistuttaa tutkittavien havaintoyksikköjen näkökulmasta satunnaistamista. Useimmiten tästä seuraa, että tutkimusasetelman perusidea on – satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten tapaan – intuitiivinen jopa tutkittavasta ilmiöstä aiemmin mitään tietämättömälle. Yhteiskuntatieteissä ei ole... Lue lisää Luonnolliset koeasetelmat yhteiskuntatieteissä

Tänäkin vuonna ystävänpäivän aikaan soitetaan ja kuunnellaan venäläisen Vladimir Vysotskin sanoittamaa ja säveltämää Ystävän laulua. Varmaan sitä laulettaisiinkin, jos koronarajoitukset eivät estäisi. Puhuttelevat sanat ja venäläiseltä kansanmusiikilta kuulostava kaihoisa sävelmä ovat tehneet laulusta yhden rakastetuimmista ikivihreistä. Lähes 40 vuotta sitten Arja Saijonmaa levytti Juha Vainion kääntämän version Ystävän laulusta. ”Mistä tunnet sä ystävän…” ovat laulaneet levylle myös Vesa-Matti Loiri, Erkki Junkkarinen, Tapani Perttu, Sylvi Salonen ja monet muut. Youtubessa versiolla on lukuisia esittäjiä Diandrasta Jaakko... Lue lisää Mistä tunnet sä ystävän?

YP vaihtoi blogisivujensa alustan about vuosi sitten ja operaatiossa katosivat siihenastiset lukijamääristä kertoneet laskuriluvut. Vaimoni Outi innostui eilen käymään läpi YP:n vanhoja blogisivuja ja yllättyi, että vanhoihin bligijuttuihin on kuitenkin ehtinyt kertyä lukijoita, yleensä haarukassa 100-200. Mutta sitten, blogiarkiston sivulla 17, ilmeni yllättävä ilmiö vuodelta 2015 eli minun yllä otsikoitu juttuni, joka referoi Hesarin kolumnistin Pekka Seppäsen hienoa tekstiä – sen lukijamäärä oli 4505. Kun luimme sen nyt uudestaan, se on lukijamääränsä ansainnut. Pekka... Lue lisää Onnistuminen ja menestyminen

Näyttelijä Kirsti Wallasvaara kuoli 78-vuotiaana marraskuun 11. päivänä, vajaa viikko sitten. Se kouraisi, hän oli yksi meidän sukupolvemme eli 1940-luvulla syntyneiden ikoneista. Wallasvaaran läpimurto oli vuoden 1966 elokuvassa ”Käpy selän alla”, josta heti tuli nuoren polven identiteettiä luonut ilmestys ja klassikkona se on pysynyt. Kaksi vuotta myöhemmin Wallasvaara hurmasi tv:n Jatkoajassa – jota silloin lähes koko kansa katsoi – pääministeri Mauno Koiviston, joka sitten hurmasi Suomen kansan. Olin opiskeluaikana 1970-luvun alussa muutaman vuoden Alkon Tampereen Rautatienkadun... Lue lisää Kirsti Wallasvaara

Ruoka-apuun turvautuu noin 100 000–200 000 henkilöä vuosittain. Välillisesti avunsaajia on enemmän. COVID19-epidemian aikana asiakasmäärien arvioidaan kaksin- tai kolminkertaistuneen. Ruoka-avun tarvetta on ollut enemmän kuin mihin on kyetty vastaamaan.  Suomessa ruoka-aputoiminnasta vastaavat pääasiassa yhdistykset, järjestöt ja seurakunnat. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt vuodelle 2021 yhteensä 1,2 miljoonaa euroa valtionavustusta ruoka-apuun kolmelle valtakunnalliselle järjestölle: Samaria rf. (983 000 euroa), Työttömien keskusjärjestö ry (120 000 euroa) ja Suomen Punainen Risti (97 000 euroa). Yhä useammin ruoka-apua jakavat... Lue lisää Ruoka-avun räjähdysmäinen kasvu COVID19-epidemian aikana

Aloitin sosiaalipolitiikan opinnot 21 vuotta sitten. Ensimmäisellä luennolla korostettiin, miten universaalit palvelut ja riittävän toimeentulon turvaaminen kaikille ovat sosiaalipolitiikan ydin. Seuraavalla luennolla keskusteliinkin jo hyvinvointivaltion kriisistä ja tulevaisuuden kestävyysvajeesta. Rohkeimmat luennoitsijat haastoivat pohtimaan yksilön ja yhteiskunnan vastuun rajapintoja ja puhuivat yksityistämisen tarpeesta tulevaisuudessa. Elämme nyt tuota tulevaisuutta. Hyvinvointivaltion kriisistä on monta eri näkemystä, mutta toimintaympäristössä tapahtunutta muutosta tuskin kukaan voi kieltää. Viime vuodet ovat haastaneet yksilöiden hyvinvointia ennennäkemättömällä tavalla ja käynnissä on 2000-luvun yksi suurimmista... Lue lisää YP 4/21 pääkirjoitus: Sosiaalipolitiikan peruskysymysten äärellä