YP-blogi

Suomen Kuvalehden tuoreessa numerossa (17/6) sosiologi Kaisa Kuurne on tyytymätön länsimaiseen ajatukseen, jonka mukaan ihminen olisi vain älynsä varassa toimija. Kuurneen mielestä myös kehollinen, alitajuinen, selittämätön ja sanallistamaton vaikuttaa jatkuvasti, joka elämänalueella, myös akateemisessa työssä:

”Minulla esimerkiksi on herkkä vaisto, ja rekisteröin hiljaiset signaalit usein alitajuisesti. Koen usein suoranaisena paineen tunteena kehossani, millaisia teemoja yhteiskunnassa on nousemassa esiin.”

Kolmikymppisenä Kuurne alkoi ymmärtää, etteivät intuitio ja alitajunta ole älyn vastakohta, vaan elimellinen osa ”älyksi” kutsuttua. Tärkeä virike...

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on ollut olemassa vuosikymmeniä, kotimaisellekin hyvinvointivaltiolle on jo kertynyt ikää. Kun kyse on demokratiasta, elämänlaadusta, sananvapaudesta tai luottamuksesta instituutioita kohtaan, ovat Pohjoismaat poikkeuksetta kansainvälisten vertailujen kärjessä.

Hyvinvointivaltio on vakiinnuttanut paikkansa paitsi tutkimuksen käsitteenä ja kohteena, myös poliittisessa puheessa, ehkä liiankin hyvin. Hyvinvointivaltiota on helppoa puolustaa hyvinvoinnin turvatakuuna tai vastustaa ylikalliina, kansalaisia passivoivana konstellaationa. Terminä hyvinvointivaltio kiteyttää lukuisia myönteisiä tai kielteisiä seikkoja, katsantokannasta riippuen. Tämän lehden jutut tarkastelevat eri tavoin hyvinvointivaltiota tai sen toimintaa....

Itä-Suomen yliopiston nuorempi tutkija Toni Massinen kommentoi Facebookissa tuoreeltaan edellistä blogikirjoitustani ”Isänmaallisuus on taas raikasta” (1/6) seuraavasti:

”Onpa kammottava teksti. Iloisesti sotketaan Nato, sota Ukrainassa ja jääkiekon maailmanmestaruus. Myyttiä vuoden 1995 suuresta yhdistymisestä herätellään myös. Tästä tulee ihan mieleen, kuinka Adolf Ehrnrooth vertasi ekaa lätkäkultaa talvisotaan. Koko teksti on muistutus siitä, miksi isänmaallisuus on vain ja ainoastaan tunkkaista.”

Kommentista syntyi virittävä aasinsilta TV1:ssä parhaillaan pyörivään Jari Tervon ja Jani Halmeen sarjaan, jossa etsitään tosisuomalaisuutta. Ote on...

Toukokuun 30. päivänä yli 30 000 ihmistä oli kerääntynyt Hakametsän jäähallin parkkipaikalle Tampereella juhlimaan edellispäivänä varmistunutta Suomen maailmanmestaruutta jääkiekossa. Koko Suomen joukkue oli lavalla, ja jokaista juhlittiin erikseen – eniten joukkueen kapteenia Valtteri Filppulaa, Marko ”Mörkö” Anttilaa ja valmentaja Jukka Jalosta.

Juhlan ehkä liikuttavin hetki sekä joukkueen että yleisön keskuudessa koettiin, kun Paula Vesala ja Waltteri Torikka esittivät duettona Sibeliuksen Finlandian hymni-osan. Pian sen jälkeen sadat Suomen pienoisliput alkoivat taas yleisömeressä liehua, kuten olivat liehuneet...

Suomi on lähettämässä jäsenanomuksen Natoon suunnilleen toukokuun puolivälissä. Näin Suomen pitkä matka länteen on vihdoin päättymässä.

Tässä umpeutuu syvä historiallinen jako, joka periytyy vuodesta 1918 - mikä sen jälkeen on aina perustunut suhteeseen Neuvostoliittoon/Venäjään. Ensin olivat kommunistit vastaan muu Suomi, sitten jatkosodan jälkeen kansanrintaman YYA-linja vastaan oikeisto. Vuoden 1991 jälkeen tämä jako jatkoi vanhalla voimalla, vaikka Suomi pikku hiljaa oli hivuttautunut länteen: EEC-sopimus 1970-luvulla, sitten YYA-sopimuksen mitätöinti 1991, liittyminen EU:hun ja samanaikainen liimautumisen alku Nato-yhteistyöhön....

 Vuonna 1950 noin 95 prosenttia suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Vielä vuonna 1990 kirkkoon kuului lähes 88 prosenttia Suomen väestöstä. Vuonna 2020 osuus oli enää noin 68 prosenttia. Kehitys on ollut samanlaista muissa Pohjoismaissa. Kirkosta eroamisen tärkeimmäksi syyksi voisi olettaa maallistumisen ja uskon puutteen. Kyselyiden perusteella suomalaisten kristinusko onkin lähes puolittunut viimeisen 20 vuoden aikana. Toisaalta kirkosta eroaa myös uskovia ihmisiä. Julkisuudessa esiin ovat nousseet kohua herättäneet tapahtumat – kuten Ylen ”Homoilta”-keskustelu vuonna 2010 tai...

Oikeus riittävään sosiaaliturvaan on kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa tunnustettu ihmisoikeus. Se turvataan esimerkiksi Euroopan neuvostossa laaditussa uudistetussa Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa, joka sitoo Suomea. 

Mutta miten määritellä ihmisoikeusvelvoitteiden edellyttämän taloudellisen turvan taso kansainvälisesti, kun eri maiden elintaso ja toisaalta tukijärjestelmien painopisteet vaihtelevat suuresti? Jotkin maat panostavat ilmaisiin palveluihin ja kohtuuhintaiseen asumiseen, toiset taas enemmän rahaetuuksiin, ja jossain turvan taso jää taloudellisista realiteeteista johtuen hyvin matalaksi. 

Sosiaalisen peruskirjan toimeenpanoa valvova Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea (ESOK) otti vuonna 2004 käytännöksi määritellä...

Ensimmäinen suomalainen korona-tartunta todettiin 26. helmikuuta 2020. Sen jälkeen näkymätöntä vihollista alettiin torjua kovenevin rajoituksin, joita välillä helpotettiin ja sitten taas tiukennettiin. Tätä kesti kaksi vuotta, kunnes alkutalvesta 2022 katsottiin, että kattava rokotuspeitto ja lieventyneet virusmuunnokset olivat muuttaneet tilanteen niin, että yleiset rajoitukset voitiin vähitellen lopettaa.

Miltei tarkalleen kaksi vuotta koronan Suomeen maihinnousun jälkeen, 24.2.2022, Venäjän armeija hyökkäsi Ukrainaan.

Korona-hyökkäyksessä oltiin tuntemattoman edessä: ei ollut varmuutta, mistä se on peräisin, kuinka herkästi se tarttuu, kuinka fataaleja...

Vuoden 2021 taloustieteen Nobel-palkinnon saivat luonnollisia koeasetelmia uraauurtavasti hyödyntäneet tutkijat. David Card, Joshua Angrist ja Guido Imbens – ryhmään voinee laskea myös edesmenneen Alan Kruegerin – ovat omalla työllään viitoittaneet taloustieteen uskottavuusvallankumousta ja tieteenalan suuntautumista voimakkaammin kohti empiiristä tutkimusta.

Luonnolliset koeasetelmat viittaavat asetelmiin, joissa koe- ja verrokkiryhmään päätyminen muistuttaa tutkittavien havaintoyksikköjen näkökulmasta satunnaistamista. Useimmiten tästä seuraa, että tutkimusasetelman perusidea on – satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten tapaan – intuitiivinen jopa tutkittavasta ilmiöstä aiemmin mitään tietämättömälle.

Yhteiskuntatieteissä ei ole...

Tänäkin vuonna ystävänpäivän aikaan soitetaan ja kuunnellaan venäläisen Vladimir Vysotskin sanoittamaa ja säveltämää Ystävän laulua. Varmaan sitä laulettaisiinkin, jos koronarajoitukset eivät estäisi. Puhuttelevat sanat ja venäläiseltä kansanmusiikilta kuulostava kaihoisa sävelmä ovat tehneet laulusta yhden rakastetuimmista ikivihreistä.

Lähes 40 vuotta sitten Arja Saijonmaa levytti Juha Vainion kääntämän version Ystävän laulusta. ”Mistä tunnet sä ystävän…” ovat laulaneet levylle myös Vesa-Matti Loiri, Erkki Junkkarinen, Tapani Perttu, Sylvi Salonen ja monet muut. Youtubessa versiolla on lukuisia esittäjiä Diandrasta Jaakko...