YP-blogi

Lastensuojelupalveluiden käyttö ja kustannukset ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana. Vuonna 2019 lastensuojeluilmoituksia tehtiin noin 85 000 lapsesta: määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli ennätysmäärä, lähes 19 000, mikä on noin 1,5 % lapsiväestöstä. Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon vuosikustannukset nousivat noin 1,2 miljardiin euroon.

Uudessa YP:ssä (3/21) julkaistaan kaksi tutkimusta, jotka molemmat käsittelevät kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kokemaa väkivaltaa sijaishuollossa. Laitosväkivaltaa koskeva tutkimus on ollut Suomessa vähäistä, mutta se tiedetään, että sijaishuollolla on...

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Tuen tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja myös edistää heidän itsenäistä selviytymistään. Vuodessa toimeentulotuen saajia on yli 450 000 henkilöä ja hakijoiden määrä on kasvanut viidessä vuodessa yli 60 000 henkilöllä. Vuonna 2020 toimeentulotuen nettomenot olivat noin 780 miljoonaa euroa. Puolet tästä kuului kuntien kustannettavaksi.

Kuntavaalien kynnyksellä toimeentulotuki ei kuitenkaan ole ollut esillä kovin paljon. Murto-osa kuntavaaliehdokkaista on tuonut esiin halunsa parantaa heikompiosaisten tilannetta kunnassaan. Esimerkiksi...

Sirpa Andersson väitteli vuonna 2007 (”Kahdestaan kotona”) ja kirjoitti pari vuotta myöhemmin artikkelin väitöskirjan tekemisestä (Matka vanhojen pariskuntien maailmaan, YP 1/2009). Sirpan projektin keskeinen virike oli Klaus Weckrothin kehittelemä toiminnan teoria. Weckrothin kuolema nyt maaliskuussa herätti Sirpan mielessä elävän muistokuvion, johon minäkin liityin, ja siksi Sirpa lähetti kuvauksensa minulle.

Olin suhtautunut Sirpan väitöskirjaan innostuneesti ja olin siksi lähettänyt sen luettavaksi myös Weckrothille. Klaus oli lähettänyt Sirpalle kannustavan palautteen, mutta oli epäileväinen Sirpan keskeisen käsitteellinen keksinnön...

MTV3 aloitti viime sunnuntaina (25/4) sarjan, jossa kysytään, missä olit silloin kun jotain järkyttävää tapahtui. Ensimmäisen osan kohteena oli New Yorkin WTC-tornien romahtaminen, kun terroristit olivat ajaneet niitä päin kaksi täyttä matkustajakonetta 11.9.2001 ja kaikkiaan 3 000 ihmistä kuoli ja yli 6 000 loukkaantui.

Hyvin tehty ohjelma palautti elävästi 20 vuoden takaiset muistikuvani, koska tuo ajankohta oli minulle henkilökohtaisesti tärkeä. Väitöspäiväni oli 14.9.2001 ja juuri kolme päivää aiemmin olin tekemässä lektiotani, kun iltapäivällä televisiota katsova...

Tässä blogitekstissä havainnollistamme, miten huono-osaisuudessa on suuria eroja kuntien välillä, mutta myös niiden sisällä. Erojen havainnoinnin ja esille tuomisen myötä voidaan pohtia erojen merkityksiä, mikä puolestaan auttaa hahmottamaan, mitä erojen kaventamiseksi voidaan tehdä kunnissa yhteistyössä asukkaiden kanssa

Käytämme esimerkkinä kuntia kolmelta alueelta: pohjoisesta, keskisestä ja eteläisestä Suomesta. Huono-osaisuuden ulottuvuuksiin ja niiden osamittareihin voi kaikkien kuntien osalta tutustua tarkemmin osoitteessa www.diak.fi/eriarvoisuus (Diakonia-ammattikorkeakoulu i.a.). Kuntien sisäistä vaihtelua arvioimme alimpaan tuloluokkaan kuuluvien osuudella ja erikseen rakennetulla ”rahattomien ja...

Suomen hallituksen naisjohtajiin kohdistuu somessa jatkuva vihakampanja, raportoi Naton alainen tutkimuslaitos Stratcom (YLE 18/3). Tutkimuksen oli alun perin tilannut Juha Sipilän hallitus keväällä 2019. Naisvihamielisessä kampanjassa kyseenalaistetaan heidän arvonsa, päätöksentekokykynsä ja johtajaominaisuutensa.
Naisjohtajiin kohdistuva somekirjoittelu on joka puolella maailmaa tunnettu ilmiö. Tutkimuslaitoksen raportissa ”Suomen naisministereihin kohdistuvaa vihatwiittausten määrää kuvaillaan suhteettomaksi”.
Tähän ei ole tuntunut vaikuttavan, että hallituksen viidestä naispuoluejohtajasta kaksi on korvautunut miesministereillä. Kun Katri Kulmuni joutui luopumaan valtiovarainministerin salkusta, tilalle valittiin vanha konkari Matti Vanhanen,...

”Sosiaaliset ihmiset päätyvät todennäköisemmin töihin julkiselle puolelle, järjestelmälliset yksityiselle.” Näin otsikoivat joukkoviestimet sanomalehdistä televisioon ja Lääkärilehteen uutisen 22.2. julkistetusta Etla-tutkimuksesta. Raportin Personality and Public Sector Employment ovat laatineet Etlan tutkimusjohtaja Terhi Maczulskij ja apulaisprofessori Jutta Viinikainen Jyväskylän yliopistosta. Uutiset ja niiden otsikot noudattelevat pitkälti Etlan jakamaa tiedotetta.
Tutkimus perustuu laajaan kyselyaineistoon suomalaisten persoonallisuuden piirteistä, jotka on yhdistetty rekisteritietoihin vastaajien työmarkkina-asemasta. Tällainen aineisto tarjoaa mahdollisuuden monitahoisiin analyyseihin ja johtopäätöksiin. Tutkimuksen tiivistelmästä, lehdistötiedotteesta ja niiden pohjalta laadituista uutisista...

Hesarin pääkirjoitus (15/3) osuu tässä sitaatissa ytimeen:
”Vuosi sitten kriisin iskiessä pidettiin poliittisesti yhtä. Pandemia ei ollut kenenkään vika, ja sen hoitamisesta oli helppo kiitellä hallitusta. Nyt tilanne on toinen. Ärtymys kasvaa. Se voi näkyä arvaamattomuutena vaalituloksissa.”
Pääkirjoituksen mukaan ärtymys kasvaa siksi, että kun pandemia on nyt kestänyt vuoden, mukaan on tullut vertailu eri maiden kesken eli miten hyvin kunkin maan hallitus on tilanteen pystynyt hoitamaan.
En usko, että tämä on perussyy. Kaikki Euroopan maat ovat toimineet...

Yhteiskuntaluokan merkityksen äänestämistä määrittävänä tekijänä on havaittu heikentyneen viime vuosikymmeninä. Äänestyskoppiin ei mennä enää ensisijaisesti ylemmän keskiluokan tai työväenluokan edustajina mielessä kokemus oman ryhmän jaetuista eduista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihmisen yhteiskunnallisella asemalla olisi enää poliittista merkitystä vaan pikemminkin päinvastoin. Globalisaatio, talouden rakennemurros ja julkisen sektorin pysyvä niukkuus synnyttävät monenlaisia jakolinjoja, jotka eivät jäsenny yhteiskuntaluokkien vaan yhä enemmän yksittäisten ammattien pohjalta.
Sovellamme tuoreessa tutkimuksessamme Weedenin ja Gruskyn alun perin esittämää ideaa tarkastella ammattiin perustuvien ”mikroluokkien”...

”Kun illan tuntu ennustaa yön tuloa täytyy ryhtyä järjestelemään huomispäivän elämää ja töitä. Raskaimmankaan yön aikana, suurimpienkaan onnettomuuksien hetkellä ei saa antaa epätoivon hiipiä mieleen hetkeksikään, vaan mitä pimeämpi on yösydän, mitä syvempi uhka ja onnettomuus, sitä uhmaavammin on vaeltajan nostettava päänsä pystyyn. Joka niin tekee, se ei sorru, häviä.”
Näin kirjoitti Irmari Rantamala, oikealta nimeltään Algot Untola, keskellä Suomen sisällissotaa keväällä 1918. Kirjoituksen konteksti on julma, ja traagisemmaksi sen tekee tieto Untolan teloituksesta kuukausi...