YP-blogi

Ruoka-apuun turvautuu noin 100 000–200 000 henkilöä vuosittain. Välillisesti avunsaajia on enemmän. COVID19-epidemian aikana asiakasmäärien arvioidaan kaksin- tai kolminkertaistuneen. Ruoka-avun tarvetta on ollut enemmän kuin mihin on kyetty vastaamaan. 

Suomessa ruoka-aputoiminnasta vastaavat pääasiassa yhdistykset, järjestöt ja seurakunnat. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt vuodelle 2021 yhteensä 1,2 miljoonaa euroa valtionavustusta ruoka-apuun kolmelle valtakunnalliselle järjestölle: Samaria rf. (983 000 euroa), Työttömien keskusjärjestö ry (120 000 euroa) ja Suomen Punainen Risti (97 000 euroa). Yhä useammin ruoka-apua jakavat...

Aloitin sosiaalipolitiikan opinnot 21 vuotta sitten. Ensimmäisellä luennolla korostettiin, miten universaalit palvelut ja riittävän toimeentulon turvaaminen kaikille ovat sosiaalipolitiikan ydin. Seuraavalla luennolla keskusteliinkin jo hyvinvointivaltion kriisistä ja tulevaisuuden kestävyysvajeesta. Rohkeimmat luennoitsijat haastoivat pohtimaan yksilön ja yhteiskunnan vastuun rajapintoja ja puhuivat yksityistämisen tarpeesta tulevaisuudessa.

Elämme nyt tuota tulevaisuutta. Hyvinvointivaltion kriisistä on monta eri näkemystä, mutta toimintaympäristössä tapahtunutta muutosta tuskin kukaan voi kieltää. Viime vuodet ovat haastaneet yksilöiden hyvinvointia ennennäkemättömällä tavalla ja käynnissä on 2000-luvun yksi suurimmista...

Olen lueskellut Timo Soinin tuoretta ja viime päivinä paljon julkisuutta saanutta kirjaa "Yhden miehen enemmistö". En kommentoi sitä muuten, mutta sen sivuilta silmille hyppäsi yksi kappale, joka pelkisti perussuomalaisten kantapuolueen eli SMP:n luonteesta juonteen, jota en ollut aiemmin tajunnut. Kappaleessa (s. 213) Soini purkaa tuntojaan sen jälkeen, kun "halal-aholaiset" (Soinin väännös) olivat kaapanneet puolueen ja kulkee näin: "Minun perussuomalaiseni oli rakennettu SMP:n perinnölle, se oli evakkojen ja karjalaisen heimon perustama puolue, jolta minä opin ja...

Viime viikkoina ravintola-alan epäkohdat ovat nousseet julkisuuteen, kun alan nuoret työntekijät kyllästyivät olemaan hiljaa. Tutkijoina olemme seuranneet keskustelua kiinnostuneena ja samalla ihailleet nuoria, jotka omilla nimillään ja kasvoillaan ovat kertoneet kohtaamistaan ongelmista.

Olemme viimeisen vuoden aikana haastatelleet ravintola-alalla työskenteleviä nuoria kahdessa eri tutkimushankkeessa. He tekivät töitä tarjoilijoina, kokkeina ja baarityöntekijöinä ympäri Suomea hyvin erilaisissa ravintoloissa, monet osa-aikaisina tai nollatuntisopimuksella. Koronapandemia aikana monet olivat lomautettuina.

Julkisuuteen noussut kohu on keskittynyt pääasiassa yhden suuren ketjuravintolan toimintakulttuuriin, mutta haastatteluidemme...

Terveys on ihmisoikeus. Suomessa asuvat ovat valtion lainkäyttöpiirissä. Kaikilla heistä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet terveyspalveluihin huolimatta siitä, mitä puoluetta, uskontoa tai vaikkapa jalkapallojoukkuetta henkilö kannattaa, minkä ikäinen hän on tai mitä sukupuolta hän kokee olevansa. Tähän yhtyvät kaikki poliittiset puolueet, viranomaiset ja asukkaat Suomessa.

Suomessa asuu tuhansia henkilöitä, joiden pääsy terveyspalveluihin on hankalaa. Kaikki heistä eivät tiedä, osaa tai uskalla käyttää kunnan tai järjestöjen terveyspalveluja. Heillä ei ole varaa tai mahdollisuutta yksityiseen terveydenhuoltoon. Vaikeudet saada...

Sosiaaliturvaa koskevien kansainvälisten vertailujen laatimisessa on omat hyötynsä ja haasteensa. Kansainvälisiä vertailuja hyödynnettäessä on kuitenkin aina olennaista kiinnittää huomiota siihen, mitä selvityksessä on oikeastaan verrattu. Vertailuissa joudutaan tekemään rajauksia, jotka vaikuttavat väistämättä siihen, mitä vertailun perusteella voidaan päätellä. Vertailun haasteista sain tuntumaa tarkastellessani toimeentulotukilain uudistamisen valmistelun yhteydessä, miten vähimmäisturvaetuudet on järjestetty viidessä eri Euroopan maassa.

Sosiaaliturvajärjestelmien vertailua vaikeuttavat ainakin seuraavat tekijät: Eri maiden oikeusjärjestykset sekä perustuslailliset järjestelmät vaihtelevat myös Euroopan sisällä ja asettavat siten...

Luin kesällä saksalais-sveitsiläisen Benedict Wellsin (s. 1984) vastikään suomennetun menestysromaanin ”Yksinäisyyden jälkeen”. Varsin koukuttavan ja koskettavan kirjan yhtenä keskeisenä säikeenä seurataan kolmilapsisen perheen sisarusten suhteiden aaltoilua yli 40 vuoden ajalta.

Vanhana sosiologina mielessäni heräsi kysymys, mitä yleisesti tiedetään sisarusten välisten suhteiden kehityksestä heidän koko elinkaarensa aikana. Googletin tätä koskevan hauan ja ensimmäisenä listalta löytyi Matleena Huittisen pro gradu -työ (Helsingin yliopisto 2018). Nyt digi-aikakautena gradun tekstin sai ruudulle saman tien.

Matleena Huittisen gradun suurin uutinen tulee...

Lastensuojelupalveluiden käyttö ja kustannukset ovat kasvaneet viime vuosikymmenten aikana. Vuonna 2019 lastensuojeluilmoituksia tehtiin noin 85 000 lapsesta: määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia oli ennätysmäärä, lähes 19 000, mikä on noin 1,5 % lapsiväestöstä. Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon vuosikustannukset nousivat noin 1,2 miljardiin euroon.

Uudessa YP:ssä (3/21) julkaistaan kaksi tutkimusta, jotka molemmat käsittelevät kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kokemaa väkivaltaa sijaishuollossa. Laitosväkivaltaa koskeva tutkimus on ollut Suomessa vähäistä, mutta se tiedetään, että sijaishuollolla on...

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Tuen tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja myös edistää heidän itsenäistä selviytymistään. Vuodessa toimeentulotuen saajia on yli 450 000 henkilöä ja hakijoiden määrä on kasvanut viidessä vuodessa yli 60 000 henkilöllä. Vuonna 2020 toimeentulotuen nettomenot olivat noin 780 miljoonaa euroa. Puolet tästä kuului kuntien kustannettavaksi.

Kuntavaalien kynnyksellä toimeentulotuki ei kuitenkaan ole ollut esillä kovin paljon. Murto-osa kuntavaaliehdokkaista on tuonut esiin halunsa parantaa heikompiosaisten tilannetta kunnassaan. Esimerkiksi...

Sirpa Andersson väitteli vuonna 2007 (”Kahdestaan kotona”) ja kirjoitti pari vuotta myöhemmin artikkelin väitöskirjan tekemisestä (Matka vanhojen pariskuntien maailmaan, YP 1/2009). Sirpan projektin keskeinen virike oli Klaus Weckrothin kehittelemä toiminnan teoria. Weckrothin kuolema nyt maaliskuussa herätti Sirpan mielessä elävän muistokuvion, johon minäkin liityin, ja siksi Sirpa lähetti kuvauksensa minulle.

Olin suhtautunut Sirpan väitöskirjaan innostuneesti ja olin siksi lähettänyt sen luettavaksi myös Weckrothille. Klaus oli lähettänyt Sirpalle kannustavan palautteen, mutta oli epäileväinen Sirpan keskeisen käsitteellinen keksinnön...